Individual-Level Relationships between Social Capital and Self-Rated Health in a Bilingual Community

Hyyppä, Markku T.; Mäki, Juhani

doi:10.1006/pmed.2000.0782

Cited by 212 publications

(161 citation statements)

References 18 publications

Supporting

Mentioning

132

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Esta não pretende ser uma revisão completa, visto que novas evidências aparecem rapidamente. Com relação à saúde vários níveis de análise têm sido propostos: (i) indivíduos ou domicílios 53,54,55,56,57,58,59,60,61,62,63,64,65 ; (ii) vizinhança ou bairros 51,66,67,68,69,70,71 ; (iii) regiões 72,73 ; (iv) Estados de um único país 74,75,76,77,78,79,80,81,82,83,84,85,86,87,88,89,90,91 ; e (v) entre países 92,93 .…”

Section: Relacionamento Entre Capital Social E Saúdeunclassified

Capital social e a agenda de pesquisa em epidemiologia

Pattussi

Moysés²,

Junges

et al. 2006

Cad. Saúde Pública

View full text Add to dashboard Cite

IntroduçãoNos últimos anos, o conceito de "capital social" tem sido utilizado na literatura internacional em uma vasta gama de disciplinas entre as quais: sociologia, antropologia, educação, economia, ciências políticas, criminologia e saúde pública. Trata-se de um conceito desafiador, pois incorpora o freqüentemente negligenciado "social" com o onipotente "capital". Capital social enfatiza o fato de que formas e relações não-monetárias podem ser importantes fontes de poder e influência 1 .Sua proeminência recente, na área da saú-de, é simultânea ao momento em que a epidemiologia está passando por uma profunda revisão crítica de suas próprias capacidades para capturar fenômenos sociais 2 . A literatura corrente também evidencia que, devido ao fato de o conceito ser entendido e avaliado de diferentes formas, muitas críticas têm sido feitas quanto ao seu uso 3,4 .No entanto, um grande e crescente número de pesquisas tem sugerido que capital social favorece a saúde das pessoas. Sociedades com altos níveis de capital social parecem ser mais igualitárias, as pessoas são mais envolvidas na vida pública, vivem mais, são menos violentas e avaliam melhor a sua própria saúde 5,6,7 .O principal objetivo deste artigo é revisar, na literatura epidemiológica, a relação estabelecida entre o conceito de capital social e o pro-

show abstract

Section: Relacionamento Entre Capital Social E Saúdeunclassified

Capital social e a agenda de pesquisa em epidemiologia

Pattussi

Moysés²,

Junges

et al. 2006

Cad. Saúde Pública

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Jin Hyang Lee 1) , Ki Soo Park 1), 2) , Rock Bum Kim 3) , Bong Jo Kim 1), 4) , Jin Ho Chun 면과 관련성을 갖는다 [7,11,12,13]고 보고하고 있다.…”

unclassified

The Influence of Individual-Level Social Capital on Depression

Lee¹,

Park²,

Kim³

et al. 2011

Journal of agricultural medicine and community health

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksi alueellisia hyvinvointieroja (1), sosioekonomisten ryhmien välisiä hyvinvointieroja (2) ja suomen-ja ruotsinkielisen kieliryhmän välisiä hyvinvointieroja (3,4,5).…”

Section: Johdantounclassified

Lukiolaisten masentuneisuus ja vanhempien työllisyystilanne –Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden vertailua

Kangas¹,

Tynjälä²,

Välimaa³

et al. 2017

SLA

View full text Add to dashboard Cite

Suomessa väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat suuria. Tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksialueellisia, sosioekonomisten ryhmien välisiä ja suomen- ja ruotsinkielisen kieliryhmän välisiähyvinvointieroja. Nämä erot näkyvät myös lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa.Tässä tutkimuksessa analysoitiin, vaihteleeko Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaistenmasentuneisuuden yleisyys lukion opetuskielen, sukupuolen, maakunnan ja vanhempientyöllisyystilanteen suhteen. Aineistona olivat vuosina 2010 ja 2011 Kouluterveyskyselyihin(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) vastanneet Uudenmaan ja Pohjanmaan alueilla sijaitsevienlukioiden oppilaat (n=3974). Masentuneisuutta mitattiin Kouluterveyskyselyyn sisältyvälläBeckin lyhyen mielialakyselyn suomalaisella versiolla, joka mittaa vastaajan itse arvioimaamasennusoireilua.Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisista 11 %:lla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta.Kieliryhmien välinen ero masentuneisuuden esiintyvyydessä ilmeni ainoastaan Uudellamaalla, jossakeskivaikea tai vaikea masentuneisuus oli suomenkielisten lukioiden opiskelijoilla yleisempää kuinruotsinkielisten lukioiden opiskelijoilla.Keskeisin tulos oli se, että suomenkielisten lukioiden opiskelijoilla vanhempien työttömyystai pakkoloma lisäsivät selvästi keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden riskiä. Jos toinenvanhemmista oli työttömänä tai pakkolomalla, masentuneisuuden todennäköisyys oli kaksinkertainen (Ristitulosuhde OR = 2,04; 95 % luottamusväli 1,52–2,74) ja jos molemmatvanhemmista olivat työttömänä tai pakkolomalla, masentuneisuuden todennäköisyys oli yliviisin kertainen (Ristitulosuhde OR = 5,10; 95 % luottamusväli 2,88–9,03) verrattunalukiolaisiin, joiden vanhemmilla ei ollut työttömyyttä tai pakkolomia. Ruotsinkielisten lukioidenopiskelijoilla vanhempien työttömyys tai pakkoloma ei ollut yhteydessä keskivaikean tai vaikeanmasentuneisuuden riskiin.Voidaan pohtia, miksi suomenkielisen ja ruotsinkielisen kieliryhmän välillä on erojatarkasteltaessa lukiolaisten masentuneisuutta vanhempien työttömyyden tai pakkolomien suhteen.Voidaanko tätä eroa selittää esimerkiksi muuttoliikkeen vaikutuksen tai perheiden taloudellisentoimeentulon kautta.

show abstract

Individual-Level Relationships between Social Capital and Self-Rated Health in a Bilingual Community

Cited by 212 publications

References 18 publications

Capital social e a agenda de pesquisa em epidemiologia

Capital social e a agenda de pesquisa em epidemiologia

The Influence of Individual-Level Social Capital on Depression

Lukiolaisten masentuneisuus ja vanhempien työllisyystilanne –Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden vertailua

Contact Info

Product

Resources

About