Lukiolaisten masentuneisuus ja vanhempien työllisyystilanne –Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden vertailua

Abstract

Suomessa väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat suuria. Tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksialueellisia, sosioekonomisten ryhmien välisiä ja suomen- ja ruotsinkielisen kieliryhmän välisiähyvinvointieroja. Nämä erot näkyvät myös lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa.Tässä tutkimuksessa analysoitiin, vaihteleeko Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaistenmasentuneisuuden yleisyys lukion opetuskielen, sukupuolen, maakunnan ja vanhempientyöllisyystilanteen suhteen. Aineistona olivat vuosina 2010 ja 2011 Kouluterveyskyselyihin(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) vastanneet Uudenmaan ja Pohjanmaan alueilla sijaitsevienlukioiden oppilaat (n=3974). Masentuneisuutta mitattiin Kouluterveyskyselyyn sisältyvälläBeckin lyhyen mielialakyselyn suomalaisella versiolla, joka mittaa vastaajan itse arvioimaamasennusoireilua.Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisista 11 %:lla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta.Kieliryhmien välinen ero masentuneisuuden esiintyvyydessä ilmeni ainoastaan Uudellamaalla, jossakeskivaikea tai vaikea masentuneisuus oli suomenkielisten lukioiden opiskelijoilla yleisempää kuinruotsinkielisten lukioiden opiskelijoilla.Keskeisin tulos oli se, että suomenkielisten lukioiden opiskelijoilla vanhempien työttömyystai pakkoloma lisäsivät selvästi keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden riskiä. Jos toinenvanhemmista oli työttömänä tai pakkolomalla, masentuneisuuden todennäköisyys oli kaksinkertainen (Ristitulosuhde OR = 2,04; 95 % luottamusväli 1,52–2,74) ja jos molemmatvanhemmista olivat työttömänä tai pakkolomalla, masentuneisuuden todennäköisyys oli yliviisin kertainen (Ristitulosuhde OR = 5,10; 95 % luottamusväli 2,88–9,03) verrattunalukiolaisiin, joiden vanhemmilla ei ollut työttömyyttä tai pakkolomia. Ruotsinkielisten lukioidenopiskelijoilla vanhempien työttömyys tai pakkoloma ei ollut yhteydessä keskivaikean tai vaikeanmasentuneisuuden riskiin.Voidaan pohtia, miksi suomenkielisen ja ruotsinkielisen kieliryhmän välillä on erojatarkasteltaessa lukiolaisten masentuneisuutta vanhempien työttömyyden tai pakkolomien suhteen.Voidaanko tätä eroa selittää esimerkiksi muuttoliikkeen vaikutuksen tai perheiden taloudellisentoimeentulon kautta.

Hyvinvointi koettuna, kuvattuna ja tulkittuna

“…Toistaiseksi tutkimus on keskittynyt sekä Suomessa että muualla todellisten ihmisten ja diagnoosien väliseen suhteeseen (esim. Brinkmann 2016;Hautamäki 2016;Honkasilta 2019;Kangas 1999;Kulmala 2006;McGann 2011;Rikala 2013;. Kulttuurituotteiden ja mediakulttuurin analyysi tästä näkökulmasta on ollut vähäisempää, mutta Suomessakin tätä tutkimuksen linjaa ovat ehtineet edustaa esimerkiksi kielen-ja kulttuurintutkija Saara Jäntti (2006; ja perinteentutkija Anna .…”