Haastattelu aineistonkeruun metodina sosiolingvistiikassa (15.2.2019)Mikä?Sosiolingvistinen haastattelu tarkoittaa väljästi tulkittuna mitä tahansa keruutapaa, jossa tallennetaan puheaineistoa kasvokkaistilanteessa sosiolingvistisen tutkimuksen tarpeisiin.Tarkoituksena on yleensä saada analysoitavaksi informanteilta runsaasti ns. vapaamuotoista puhetta. Toisinaan käsitteellä viitataan vielä nykyäänkin William Labovin kehittämään keruuproseduuriin, jossa puhetta pyritään keräämään useasta eri kontekstuaalisesta tyylistä, toisinaan tästä edelleen kehiteltyä keruutapaa tai esimerkiksi tapaa, jossa puheen annetaan virrata hyvin vapaasti. Katso myös: Luku xx: Sosiolingvistiikka Luku xx: Kielten dokumentointi ja kieliopin kuvaus Luku xx: Kysely Luku xx: Lingvistinen etnografia toimintayhteisöissä Luku xx: Korpusaineistot TaustoitusSosiolingvistisessä variaationtutkimuksessa ja ylipäätään sosiolingvistiikassa käytetään useita aineistonkeruumenetelmiä, esimerkiksi haastatteluja, kirjallisia kyselyjä, kenttätutkimuksen yhteydessä tehtäviä kyselyjä, nopeita anonyymejä keruita ja osallistuvaa havainnointia (ks. esim. Milroy & Gordon 2003, 52-71; sosiolingvistiikka, lingvistinen etnografia, kielten dokumentointi ja kieliopin kuvaus tässä kirjassa). Se, mikä on hyvää aineistoa ja miten sitä pitäisi hankkia, riippuu täysin tutkimuksen tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä (Milroy & Gordon 2003, 49).Edellä mainituista menetelmistä haastattelu on perinteinen tapa kerätä puheaineistoa sosiolingvistiikan lisäksi myös dialektologiassa. Sitä sovelletaan myös useilla muilla kielentutkimuksen aloilla ja yleisemminkin eri tieteenaloilla, erityisesti ihmistieteissä.Haastattelun on arveltu olevan jopa käytetyin tiedonhankkimisen menetelmä yhteiskuntaelämän eri alueilla (Tiittula & Ruusuvuori 2009, 9).
Tähänastisessa fennistisessä kansanlingvistisessä tutkimuksessa on tarkasteltu ei-kielitieteilijöiden kielikäsityksiä ja kielihavaintoja eli heidän kielitietoisuuttaan erilaisin menetelmin. Usein – varsinkin tutkielmissa – tarkasteltavina ovat olleet rajatusti jonkin paikkakunnan, alueen tai seudun ihmisten kielikäsitykset. Esimerkiksi mentaalikartoin on tutkittu ei-kielitieteilijöiden käsityksiä suomen murrealueista ja niiden nimityksistä. Omassa tutkimuksessani tavoitteenani on tarkastella taustaltaan erilaisten suomalaisten kielikäsityksiä hyödyntämällä verkkokyselyä, johon sisältyy 12 puhekielen näytteen sarja. Kyselyyn on vastannut satoja suomenkielisiä vastaajia eri puolilta Suomea. Tutkimuskysymyksenäni on, millaisia mielikuvia vastaajille syntyy heille entuudestaan tuntemattomasta, anonyymistä puhujasta ja miten he pyrkivät määrittelemään hänet, kun he kuulevat vain lyhyen katkelman hänen puheestaan. Toisena tutkimusongelmana on, missä määrin vastaajat kiinnittävät huomiota näytteiden prosodisiin piirteisiin, tässä tapauksessa loppunousuun, ja miten he kommentoivat niitä, kun kuuntelukokeen näytteissä on vaihtelevasti sekä segmentaalisia ja suprasegmentaalisia piirteitä. Kunkin katkelman kuultuaan informantit vastasivat, ketkä voisivat puhua näytteessä kuullulla tavalla (ks. liite 1). Sovelsin tämän kysymyksen vastauksiin laadullista sisällönanalyysiä. Kunkin katkelman kuultuaan informantit vastasivat, ketkä voisivat puhua näytteessä kuullulla tavalla. Sovelsin tämän kysymyksen vastauksiin laadullista sisällönanalyysiä. Vaikka useat vastaajat pitivät näytteitä ”tavallisina” tai ”murteettomina”, selvä enemmistö pyrki näyte näytteeltä määrittelemään kuulemansa puhujan nimenomaan alueellisesti. Silloin, kun alueelliseen luonnehdintaan liittyi jokin muu määritystapa, kytkeytyy se kaikissa näytteissä tavallisimmin alueellisen taustan lisäksi puhujan sosiaaliseen taustaan. Se, mitä vastaajat kuulevat puhenäytteistä, mitä he tiedostavat kuulleensa ja mitä he raportoivat kuulevansa, on eri asia. Niilläkin seikoilla, joita vastaaja ei tiedosta kuulleensa tai hän ei raportoi kuulleensa on merkitystä. Kielenpiirteet kantavat erilaisia sosiaalisia merkityksiä käyttäjistään, ja nämä voivat kytkeytyä muun muassa puhujan alueelliseen tai sosiaaliseen taustaan. Loppunousu vaikuttaa piirteeltä, joka yhdistetään nuoruuteen ja pääkaupunkiseutulaisuuteen, tai laajemmin eteläsuomalaisuuteen. Tässä mielessä tutkijoiden ja tavallisten kielenkäyttäjien käsitykset vastaavat pitkälti toisiaan. Tosin puheaineistoissa on todisteita siitä, että loppunousua ei esiinny vain nuorten eteläsuomalaisten naisten puheessa. Osa suomalaisista tiedostaa ja tunnistaa hyvin loppunousun, mutta osa ei nähtävästi kiinnitä siihen mitään huomiota. Informantit, joilla on eri murretausta, voivat mieltää piirteen eri tavalla ja kiinnittää huomiota eri ilmiöihin. Vaikka tutkimuksessa on pyrittävä tekemään yleistyksiä, on huomattava, että kieliasenteita ja -käsityksiä koskevissa tuloksissa näyttää olevan huomattavia yksilöllisiä eroja, jotka täytyy ottaa huomioon. Yleistysten tekemiseksi jatkossa tarvitaan tutkimusta, jossa tarkastellaan yhä laajemmin ja monipuolisemmin suomalaisten kielikäsityksiä. Näin toivottavasti paljastuu yleisten suurten linjojen takaa pienempiä yksityiskohtia, jotka huomioimalla pystytään saamaan laajempi mosaiikkimainen kuva, johon saadaan sovitettua mahdollisimman hyvin erilaiset yksilöiden dynaamiset käsitykset.
Arvio teoksesta Mikko Laasanen: Meneillään oleva kielenmuutos ja kielellinen vaihtelu. Variationistisen sosiolingvistiikan teoriaa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 429. Tampereen yliopisto 2021. Johdanto 82 sivua + artikkelit 154 s. isbn 978-952-03-1991-5. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1992-2.
No abstract
scite is a Brooklyn-based organization that helps researchers better discover and understand research articles through Smart Citations–citations that display the context of the citation and describe whether the article provides supporting or contrasting evidence. scite is used by students and researchers from around the world and is funded in part by the National Science Foundation and the National Institute on Drug Abuse of the National Institutes of Health.
hi@scite.ai
10624 S. Eastern Ave., Ste. A-614
Henderson, NV 89052, USA
Copyright © 2024 scite LLC. All rights reserved.
Made with 💙 for researchers
Part of the Research Solutions Family.