The feasibility of thermochemical biomass conversion technologies can be improved if value-added applications for all fractions can be developed. One of such approaches is the use of liquid by-products from slow pyrolysis and hydrothermal carbonization (HTC) in plant protection. Liquids produced from slow pyrolysis of pine bark, pine forest residues, wheat straw, and willow, and from hydrothermal carbonization of willow, were analyzed in this study. In particular, potential active compounds were analyzed, covering the main volatile, simple organic compounds and numerous phenolic substances. Effectivity tests of the liquids as pest repellent (Arianta arbustorum), herbicide (Brassica rapa), and insecticide (Rhopalosiphum padi) indicated that slow pyrolysis liquid from willow was the most effective pesticide, followed by the liquid from wheat, bark, and forest residues. HTC liquid did not show any pesticidal activity due to low concentration of organic compounds. High content of acetic acid and other carboxylic acids, and the presence of dozens of different phenolic compounds seem to be the main reason for the higher pesticidal activity of willow-derived pyrolysis liquid. Temperature-separated slow pyrolysis liquids proved to be suitable to be used as pesticides. Consequently there is possibility to improve the feasibility of thermochemical biomass conversion technologies remarkably by developing the liquid factions to value-added pesticides.

Populations of two molluscs, the land snail Arianta arbustorum and the Iberian slug Arion lusitanicus, have increased substantially in many places in the northern Fennoscandia in recent years. This has resulted in considerable aesthetic and economic damage to plants in home gardens and commercial nurseries. Birch tar oil (BTO), is a new biological plant protection product, and was tested against these molluscs. In this study we examined whether 2 types of BTO, used either alone, mixed together, or mixed with Vaseline ® , could be applied as 1) a biological plant protection product for the control of land snails by direct topical spray application, 2) as a repellent against snails when painted on a Perspex ® fence, and 3) as a repellent against slugs when smeared on pots containing Brassica pekinensis seedlings. Both the fences and the pots with seedlings were placed in each field with a high population of the target organism. When applied as a spray on snails, BTO did not act as a toxic pesticide but rendered the snails inactive for a period of several months. The BTO barriers were effective in repelling both snails and slugs. However, the repellent effect of BTO alone against the molluscs was short-term. Repeated treatments were required to keep the slugs away from the plants and we found that the interval between treatments should not exceed two weeks. A collar fastened around the rim of the pots, combined with the BTO treatment, did not give any additional benefit in hindering slugs from invading the plants. Most noticeably, the BTO+Vaseline ® mixture prevented the land snails from passing over the treated fences for up to several months. The results of these experiments provide evidence that BTO, especially when mixed with Vaseline ® , serves as an excellent long-term repellent against molluscs.

No abstract

Charcoal Finland Oy: n tuottamasta koivutisleestä löydettiin potentiaalinen vaihtoehto, biologisen torjunnan tarpeisiin. Grillihiilen sivutuotteena syntyvät yhdisteet ovat osoittautuneet uudeksi innovaatioksi, josta ei ole tutkittua tietoa. Yksi tisleen monista tehovaikutuksista liittyy nilviäisten häirintään ja siten hyötykasvien suojeluun etanoiden ja kotiloiden aiheuttamilta haitoilta. Etanat ja kotilot ovat jatkaneet levintää pohjoiseen viimevuosina ja seurauksena on ollut myös niiden aiheuttamien kasvinsuojeluongelmien lisääntyminen kaikissa pohjoismaissa. Lehtokotilon (Arianta arbustorum) ja Espanjansiruetanan (Arion lusitanicus) kaltaisten nilviäisten torjunta on osoittautunut vaikeaksi ja työlääksi johtaen uusien torjuntamenetelmien kasvavaan kysyntään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, että koivutisleestä kehitetyt rajausaineet estävät lehtokotilon ja espanjansiruetanan pääsyn tisleellä käsiteltyjen muovimateriaalien yli. Kesällä 2005 perustettiin kaksi erillistä kenttäkoetta: toinen espanjansiruetanapopulaation lisäyspaikalla Jokioisissa ja toinen Lahden kaupungin lehtokotiloalueella. Jokioisten tutkimuksissa koekasvina oli kiinankaali, jota kasvatettiin käsitellyissä ja käsittelemättömissä muoviruukuissa. Lahden kokeessa kasvien suojana käytettiin Persplex- aidannetta, josta tehtiin 0,74 neliömetrin ruudut. Jokioisissa ruukut käsiteltiin tisleen kahden fraktion seoksella, Lahdessa tisleen fraktiot yhdistettiin vaseliinista tehdyksi sivelyaineeksi. Molemmat kokeet kestivät yli kuukauden ajan. Koivutisle sekä sen vaseliiniseos pysäyttivät nilviäisten liikkumisen hyötykasveille tehokkaasti. Kiinankaalit säilyivät täysin koskemattomina, kun ruukkujen laidat siveltiin viikon välein tisleellä. Teho etanoiden kulun estossa säilyi hyvänä noin kolme viikkoa käsittelystä. Vaseliini lisäsi selvästi käsittelyn vaikutusaikaa: aidanteen sively kerran piti lehtokotilot poissa seitsemän viikon ajan. Molemmat tulokset osoittivat luotettavasti, että tisleen käyttöön perustuvilla tekniikoilla voidaan turvata kasvien viljely lehtokotilon ja espanjansiruetanan levinneisyysalueilla vaikka nilviäisten määrät ovat poikkeuksellisen suuria.