Theorising Russian postcolonial studies

Koplatadze, Tamar

doi:10.1080/13688790.2019.1690762

Cited by 46 publications

(12 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Sometimes analyses of social reproduction operate within local, national, or comparative frameworks, taking a locality or nation‐state as the site of reproduction of workers. Here, we examine the dynamics of social reproduction transnationally, across the post‐Soviet space—a term which we use to refer to not only to the geographic areas that were part of the Soviet Union but also to the complex relations that derive from the legacies of the Russo‐Soviet imperial project (Kassymbekova and Chokobaeva 2021; Koplatadze 2019). We probe how expectations and models related to marriages and family life lubricate the migratory movement from Central Asia or the South Caucasus to Russia.…”

Section: Post‐soviet Social Reproductionmentioning

confidence: 99%

“…However, the rich literature debating the applicability of postcolonial theory in the post‐Soviet context (e.g. Behzadi and Direnberger 2020; Koplatadze 2019) highlights the need to consider such historical dynamics also in relation to the Soviet modernisation project and its glorification of motherhood and its specific interpretations in the Soviet Republics (e.g. Kamp 2006; Mies 1986:180–181; Peshkova 2013).…”

Section: Post‐soviet Social Reproductionmentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

Social Reproduction of Post‐Soviet Migrant Labour: Braiding the International Political Economy

Kangas

Krivonos

Khidjobova³

et al. 2022

Antipode

View full text Add to dashboard Cite

In this article, we analyse the social reproduction of post‐Soviet migrant labour. Our inquiry builds on artwork by Olga Jitlina and Anna Tereshkina and by Mahpora Kiromova dealing with the effects of migration on family relations in Central Asia and the South Caucasus. We have braided the artwork with strands of social reproduction theory to examine the transnational household as a set of relationships that enables post‐Soviet and global capitalism to draw value out of unwaged work and to reproduce the differentiated (i.e. gendered and racialised) labour force. Our focus is on the tropes of family, weddings, love, and violence. The analysis of these tropes draws attention to the intersecting effects of globalised capitalism, local structures of value, the state, and patriarchy in post‐Soviet political economy. Through them we detail the fundamental co‐constitution of production and social reproduction, but also show that practices of social reproduction can be reservoirs of resistance and potential change.

show abstract

Section: Post‐soviet Social Reproductionmentioning

confidence: 99%

Section: Post‐soviet Social Reproductionmentioning

confidence: 99%

Social Reproduction of Post‐Soviet Migrant Labour: Braiding the International Political Economy

Kangas

Krivonos

Khidjobova³

et al. 2022

Antipode

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Käytänkin käsitettä tunnistaen, että niiden poliittistaloudelliseen asemaan ovat vaikuttaneet niin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset uusliberaalit talousuudistukset kuin myös Keski-Aasian alueen rooli imperiumien välisen kamppailun "suuressa pelissä". Lisäksi tapani hyödyntää käsitettä analyysissä huomioi sekä Venäjän imperiumin että Neuvostoliiton kolonialistisen luonteen (Koplatadze 2019). Jälkineuvostoliittolaisuuden tarkasteleminen sen kolonialistisessa kontekstissa tarkoittaa myös venäläisen yhteiskunnan tutkimuksesta ammentavien ja sen erityislaatuisuutta korostavien käsitteiden syrjäyttämistä (decentering) tutkimusta keskeisesti jäsentävinä työkaluina (ks.…”

Section: Aineistot Menetelmät Ja Teoreettinen Viitekehysunclassified

Jälkineuvostoliittolaista julmaa optimismia:

Kangas

2022

View full text Add to dashboard Cite

Artikkeli tarkastelee siirtolaistyövoiman sosiaalista tai yhteiskunnallista uusintamista jälkineuvostoliittolaisen poliittisen talouden kontekstissa. Venäjä on ollut vuosia yksi merkittävimmistä siirtolaisia vastaanottavista valtioista maailmassa. Keski-Aasian valtioiden taloudet ovat puolestaan huomattavan riippuvaisia Venäjällä työskentelevien siirtolaisten rahalähetyksistä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 Venäjän suurkaupunkien ja Keski-Aasian välillä kulki yksi maailman vilkkaimmista siirtolaisväylistä. Artikkeli tuo esiin, millaiset yhteiskunnallisen uusintamisen, huolenpidon ja hoivan käytännöt ovat pitäneet yllä tätä liikettä ja näin uusintaneet myös globaalisti ja alueellisesti eriytynyttä työvoimareserviä. Tutkimusaineisto koostuu Pietarissa ja Moskovassa työskentelevien keskiaasialaistaustaisten siirtotyöläisten päiväkirjamerkinnöistä. Analyysi osoittaa, kuinka vaurautta tuotetaan Venäjän suurkaupungeissa rodullistamalla, luokkaistamalla, sukupuolittamalla ja riistämällä siirtolaisten työtä. Samalla siirtolaisuuteen liitetty lupaus paremmasta elämästä muuttuu jälkineuvostoliittolaiseksi julmaksi optimismiksi.

show abstract

“…Vale analisar o espaço pós-soviético pela perspectiva de processos pós-coloniais, marcados pela história do Império Russo e Soviético, um "império subalterno" (Morozov, 2014) que ao mesmo tempo que colonizava os povos da Sibéria, Cáucaso e Ásia Central, imitando o colonialismo europeu, era considerado inferior pelos grandes Impérios europeus. No modelo do sistema de Três Mundos (Koplatadze, 2019), embora polêmico, o espaço pós-soviético, o Segundo Mundo, seguia compreendido sobretudo por meio de seu não pertencimento tanto ao "mundo" colonizador e capitalista ocidental, quanto ao "mundo" colonizado e em desenvolvimento. Nesse sentido, tanto os projetos migratórios quanto os modos de inserção dos migrantes russófonos nos países do Sul Global reproduzem essas dinâmicas ambíguas do pós-soviético como simultaneamente hegemônico e subalterno, desenvolvido e em desenvolvimento, o que se reflete no perfil heterogêneo desses migrantes no Brasil.…”

Section: Migração Russófona No Brasil Nos Séculos XIX E Xx: Um Breve unclassified

Migrantes russófonos no Brasil no século XXI: perfis demográficos, caminhos de inserção e projetos migratórios

Henriques

Ruseishvili

2020

Ponto-e-Vírgula

View full text Add to dashboard Cite

O presente artigo oferece um breve panorama das migrações russófonas contemporâneas no Brasil. Com base nos dados do SISMIGRA, consolidados no Banco Interativo do Observatório das Migrações em São Paulo, e no corpus de 40 entrevistas semiestruturadas com migrantes russófonos residentes no Brasil, o texto busca traçar o perfil demográfico de migrantes russófonos e os modos de sua inserção socioeconômica. Para isso, mobiliza-se a noção do “espaço social russófono”, contemplando a heterogeneidade dos perfis de migrantes pós-soviéticos. Por fim, discutem-se dificuldades de acesso de migrantes à instrução formal em português como língua estrangeira, com destaque ao Celpe-Bras como um entrave na aquisição da cidadania brasileira, um dos pontos centrais em projetos migratórios de russófonos no Brasil.

show abstract

Theorising Russian postcolonial studies

Cited by 46 publications

References 0 publications

Social Reproduction of Post‐Soviet Migrant Labour: Braiding the International Political Economy

Social Reproduction of Post‐Soviet Migrant Labour: Braiding the International Political Economy

Jälkineuvostoliittolaista julmaa optimismia:

Migrantes russófonos no Brasil no século XXI: perfis demográficos, caminhos de inserção e projetos migratórios

Contact Info

Product

Resources

About