The Vernacular Matters of American Literature

Lemke, Sieglinde

doi:10.1057/9780230101944

Cited by 7 publications

(5 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Copeland 1991, Arner 2013. Amerikkalaisessa kirjallisuudentutkimuksessa ja Pohjois-Amerikan tutkimuksessa yleisemmin (American Studies) vernakulaarin käsite otettiin käyttöön 1950-luvulla puhuttaessa arkikielisen tyylin (colloquial style) käytöstä kirjallisuuden kielenä (Lemke 2009). Rinnan kirjallisuudentutkimuksen kanssa käsitettä on käytetty pohjoisamerikkalaisen kulttuurintutkimuksen piirissä.…”

Section: Vernakulaari Folkloristiikassa Ja Kirjallisuudentutkimuksessaunclassified

“…Pollari et al 2015;Grönstrand et al 2016;Jay 2010. ) Globaalilla mittakaavalla operoivan, monikulttuurisen ja monikielisen kulttuurin tutkimuksessa vernakulaari on muodostunut paikallisuuteen viittaavaksi käsitteeksi, jonka avulla paikallinen on erotettavissa kansallisesta tai ylikansallisesta kulttuurista (Lemke 2009;Leppänen 2018). Myös kirjallisuudentutkimuksessa vernakulaarin käsitteeseen sisältyy siis kytkös kirjallisuuden ilmaisumuotojen ja yhteiskunnallisten hierarkioiden välillä.…”

Section: Vernakulaari Folkloristiikassa Ja Kirjallisuudentutkimuksessaunclassified

See 1 more Smart Citation

Vernakulaarin monta tasoa

Bastman

Kallio

Lehtonen

2020

elore

View full text Add to dashboard Cite

Artikkeli tarkastelee suomenkielisen runouden ja kirjallistumisen historiaa vernakulaarin käsitteen kautta, keskiössään Matthias Salamniuksen vuonna 1690 ilmestynyt kalevalamittainen kristillinen eepos Ilo-Laulu Jesuxesta. Salamniuksen teos hyödyntää aineksia niin paikallisesta suullisesta traditiosta kuin kirjallisesta kosmopoliittisesta traditiosta, ja se analyysi osoittaa, miten monin tavoin kirjallistuminen, kansanomaistaminen, suullinen kulttuuri ja runokielten käytön historia kytkeytyvät toisiinsa. Ilo-Laulu on kirjallinen runo, joka on laadittu suullisen runon mittaa ja poetiikkaa noudattaen. 2265-säkeinen teos on ensimmäinen laaja kirjoitettu kalevalamittainen kertova runo. Se asettuu suhteeseen niin paikallisen suullisen tradition kuin kirjallisen kosmopoliittisen tradition kanssa. Runon laji, Kristuksen elämästä, kärsimyksestä ja kuolemasta kertova eepos, kuuluu jälkimmäisen piiriin. Suullisen runon piirteitä hyödyntävä runomitta ja esitystapa puolestaan edustavat paikallista kansankielistä traditiota. Kalevalamittaa oli ennen Salamniusta hyödynnetty erilaisissa kirjallisissa hybridimuodoissa, mutta suullisenkaltaisen riimittömän mitan käyttö ei ollut yleistä. Ilo-Laulusta tuli pidetty teos sekä rahvaan että eliitin parissa. Pohdimme, minkälaisia näkymiä vernakulaarin käsite avaa runokielten käytön ja muokkaamiseen prosesseihin ja miten kirjallisuustieteen ja folkloristiikan vernakulaari haastavat ja täydentävät toisiaan. Tarkastelemme Ilo-Laulua suhteessa kirjallistumiseen ja kansankielisen kirjallisuuden luomiseen, Ilo-Laulun oppineita ja kansanomaisia vastaanottoja sekä runokielten rekisteriytymisprosesseja. Esitämme, että vernakulaari on toimiva käsite kuvattaessa sekä kansankielistymistä että kansanomaista suullista kulttuuria ja sen ilmaisutapoja. Tarkempi analyysi edellyttää kuitenkin hienojakoisempia määreitä, sillä yleisluonteinen kansankielisyyden, epävirallisen ja hierarkkisesti alisteisen yhdistelmä ei käytännössä erottele ilmiöitä riittävästi. Käsitteen etu kuitenkin on, että se tuo näkyviin runouden ja runomuotojen muutosten taustalla vaikuttavia kulttuurisia prosesseja, kuten kielten, väestöryhmien ja ilmaisutapojen hierarkioita ja näiden väliseen vuorovaikutukseen heijastuvia asetelmia.

show abstract

Section: Vernakulaari Folkloristiikassa Ja Kirjallisuudentutkimuksessaunclassified

Vernakulaarin monta tasoa

Bastman

Kallio

Lehtonen

2020

elore

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…It is also the case that an increasing number of local publishing houses have surfaced in places like the Caribbean and publish local authors for regional audiences even while establishing new global networks. Moreover, it is indisputably the case that histories of migration and diaspora have resulted in the global dissemination and transformation of vernacular traces of the local, as notably research on African-American literature has demonstrated (Lemke 2009). The international success of hip-hop sufficiently shows how vernacular expressions reach well beyond locality and are transformed when received in another context.…”

Section: Introduction: Theorizing the Vernacular Christina Kullberg And David Watsonmentioning

confidence: 99%

Introduction: Theorizing the vernacular

Kullberg¹,

Watson²

2022

Vernaculars in an Age of World Literatures

View full text Add to dashboard Cite

“…The field of American culture studies arose in large part to defend the rough speech and arts that grew out of the unrefined western frontier. I heard a relativistic, indeed colonialist reference that all Americans as a result of their colonized experience were perceived by European literati to be vernacular, as evidenced by emerging literature in North America using dialect speech setting them apart from Europe and urban centers in the new nations that were set in rural, hardscrabble surroundings (Lemke 2009).…”

mentioning

confidence: 99%

The (Mal)Functionality of Vernacular

Bronner

2024

Journal of Ethnology and Folkloristics

View full text Add to dashboard Cite

Continuing a dialogue with Ülo Valk on the value of the etic term vernacular in folk-loristic scholarship, this essay responds to his claim that despite the stigma of the word’s past usage and its rejection by other fields it holds promise for folkloristics because of its conceptual flexibility, which he finds is especially conducive to the study of belief and religious practices. Pointing out that flexibility – or “fuzziness” to quote other critics – suggests imprecision, residualism, hierarchy, and lack of analytical instrumentality, this essay contends that use of vernacular reveals more about its users than the groups and practices it purports to describe. Recounting the intellectual history of the term and its adoption in folkloristic circles as well as the author’s own scholarship, this essay maintains that the term has limited, if any, use in folkloristics and ethnology because of its negative assumptions and “fuzzy” logic. It can be reflexively analyzed, however, to understand scholars’ perceptions of cultural phenomena and their conflicts with cognitive categories of practice and belief enacted by cultural participants.

show abstract

The Vernacular Matters of American Literature

Cited by 7 publications

References 0 publications

Vernakulaarin monta tasoa

Vernakulaarin monta tasoa

Introduction: Theorizing the vernacular

The (Mal)Functionality of Vernacular

Contact Info

Product

Resources

About