Suomen kielen käyttämisen ja oppimisen mahdollisuudet ammatillisen oppilaitoksen rakennusalan vuorovaikutustilanteissa

Lilja, Niina; Tapaninen, Terhi

doi:10.23997/pk.74506

Cited by 10 publications

(8 citation statements)

References 12 publications

(15 reference statements)

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Yhteenvetona voi todeta, että kielenoppiminen työelämäjaksolla riippuu opiskelijan itsensä lisäksi esimerkiksi työssäoppimispaikan tarjoamasta tuesta ja siitä, tarvitaanko tehtävissä kielellistä vuorovaikutusta (ks. myös Scotson 2018;Lilja & Tapaninen 2019).…”

Section: Aiempi Tutkimus Kielenoppimiseen Liittyvistä Kotoutumiskoulu...unclassified

Suomenoppijoiden toimijuus kotoutumiskoulutuksen yksilöllisissä ratkaisuissa

Seppälä¹

2022

afinlavk

View full text Add to dashboard Cite

This article examines migrants’ agency related to the individualised and flexible practices available in Integration Training in Finland, with a focus on migrants’ Finnish language learning. The research focused on migrants who have not been studied before, namely those entering training after it had already started. The data consist of background information and interviews of 17 migrants who studied in Integration Training in 2018–2020. The interviews were analysed using qualitative content analysis. The results show that the same practice can support the learner agency of some participants but limit the agency of others. The possibility to make choices about one’s own education varies, and choices are often related to beliefs about language proficiency. In the classroom and during work placement periods, some participants reported having had multiple chances to grasp affordances and use Finnish, others only a few. In summary, the individualised practices available in Integration Training appear to impact participants’ language learning variably, and participants’ wishes do not always align with the available practices.

show abstract

Section: Aiempi Tutkimus Kielenoppimiseen Liittyvistä Kotoutumiskoulu...unclassified

Suomenoppijoiden toimijuus kotoutumiskoulutuksen yksilöllisissä ratkaisuissa

Seppälä¹

2022

afinlavk

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…irvistä) ja näyttää samalla mallia, potilas osaa irvistää toivotulla tavalla, vaikka direktiivi ei ehkä ole kielellisesti ymmärrettävä. Joskus ele saattaakin välittää toivotun merkityksen jopa tarkemmin kuin puhe (Lilja & Tapaninen, 2019;Paananen, 2015, s. 89).…”

Section: Kielellisten Merkitysten Tuottamisen Ongelmat Jotka Eivät Nä...unclassified

Lääkärin vai potilaan taitoa? Suomea toisena kielenä puhuvan lääkärin puheen ymmärrettävyys vastaanottotilanteessa

Pitkänen

Tervola

2022

View full text Add to dashboard Cite

Artikkeli käsittelee suomea toisena kielenä käyttävien lääkäreiden puheen ymmärrettävyyttä vastaanottotilanteessa. Tutkimusaineistona on EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden lääkäreiden laillistamisprosessiin kuuluvia potilastenttejä, eli videoituja potilasvastaanottoja, joiden yhteiskesto on noin 40 tuntia. Artikkelissa tarkastellaan lääkärin puheen ymmärrettävyyttä kahdesta näkö-kulmasta. Ensin tutkitaan kohtia, joissa potilas jotenkin ilmaisee, että ei ole ymmärtänyt lääkärin puhetta. Analyysin toisessa osassa huomio kohdistetaan kielellisten merkitysten välittymiseen ja pyritään selvittämään, mitkä puheen ominaisuudet heikentävät ymmärrettävyyttä. Tutkimuksesta ilmeni, että potilaan ilmaisemat ongelmat liittyvät usein ääntämiseen ja morfosyntaksiin. Jonkin verran vähemmän on sanastoon ja kieliopillisiin merkityksiin liittyviä ongelmia. Nämä ongelmat ovat usein paikallisia ja ratkeavat tilanteen kuluessa. Analyysin toinen vaihe toi esiin vakavampia ongelmia: sanastopuutteita ja epätäsmällisiä tai suorastaan vääriä kieliopillisia merkityksiä, jotka estävät viestin välittymisen täsmällisesti. Samalla kävi ilmi, että potilaiden kesken on suuria eroja siinä, miten hyvin he ymmärtävät suomea toisena kielenä puhuvan lääkärin puhetta.

show abstract

“…Ratia (2015) made similar observations on the verbal and material scaffolding utilized by two assistants working in L2 Finnish in a busy restaurant kitchen. Lilja and Tapaninen (2019), in their conversation analytical study of construction work students, illustrated how language use and language learning are tied to the physical environment. They also remarked on the essential role of giving instructions and requesting, which require a good command of terminology.…”

Section: Recent Research On Finnish L2 In Working Lifementioning

confidence: 99%

Finnish L2 proficiency for working life: towards research-based language education and supervision practices

Lehtimaja¹,

Virtanen²,

Suni³

2021

Nordand

View full text Add to dashboard Cite

In all Nordic countries, the L2 proficiency needed at work has become a key area in the language education provided for adult immigrants. This paper is part of a series of articles that gives an overview of language policies and research activities in the Nordic countries related to L2 in working life, together with a presentation of novel empirical analyses. Here, the focus is on the Finnish perspective. The aims of this paper are twofold. First, it provides an overall picture of the policies and research findings underlying recent tendencies in Finnish L2 language education in/for working life. After this, the article presents two case studies of clinical supervision practices in health care. These studies illustrate how using detailed analysis to capture certain features of workplace interaction in L2 can promote pedagogical development work. The first study explores, in an ecological framework, the intersection of the requirements and the evaluation of international nursing students' performance during their practical training. The focus is on the narratives of clinical supervisors and head nurses. The second study uses conversation analysis to investigate language learning opportunities in authentic supervision encounters. The findings highlight the need for language-aware supervision practices and closer collaboration between education providers and work placements. Finally, the paper discusses pedagogical implications of the case studies and other research on Finnish L2 in/for work. Some future prospects for workrelated L2 studies and research-based pedagogical development are also outlined.

show abstract

Suomen kielen käyttämisen ja oppimisen mahdollisuudet ammatillisen oppilaitoksen rakennusalan vuorovaikutustilanteissa

Cited by 10 publications

References 12 publications

Suomenoppijoiden toimijuus kotoutumiskoulutuksen yksilöllisissä ratkaisuissa

Suomenoppijoiden toimijuus kotoutumiskoulutuksen yksilöllisissä ratkaisuissa

Lääkärin vai potilaan taitoa? Suomea toisena kielenä puhuvan lääkärin puheen ymmärrettävyys vastaanottotilanteessa

Finnish L2 proficiency for working life: towards research-based language education and supervision practices

Contact Info

Product

Resources

About