Kielitaidon merkitys lääkärin työssä suoriutumiselle tunnustetaan laajasti, mutta täsmällistä tietoa kielitaidon käytännön vaikutuksesta työn sujuvuuteen on vain vähän. Tässä tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisten lääkärien suomen kielen taitoa tarkastellaan työelämän näkökulmasta. Terveydenhuollon ammattilaisten ryhmähaastatteluiden (kuusi haastattelua, 32 haastateltavaa) avulla selvitettiin, missä määrin maahanmuuttajataustaisten lääkärien mahdolliset kielitaidon puutteet vaikuttavat työssä suoriutumiseen, työyhteisön toimintaan ja potilasturvallisuuteen. Haastattelut analysoitiin teemoittaisella sisällönanalyysilla fenomenologisesta näkökulmasta. Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielitaito koetaan usein puutteelliseksi. Se aiheuttaa ongelmia ja vaarantaa jopa potilasturvallisuutta. Kielitaidon puutteellisuuden nähdään vaativan tukea mutta myös kuormittavan työyhteisöjä; erityisesti hoitohenkilökunnan vastuu kasvaa liiankin suureksi. Ongelmallisimmat tilanteet kielitaidon kannalta ovat potilas–lääkäri-keskustelu sekä puhelinkonsultointi. Maahanmuuttajataustaiset lääkärit ja työyhteisöt tarvitsisivatkin nykyistä enemmän tukea kielitaidon puutteellisuuden huomiointiin ja hallintaan.
Artikkelissa tarkastellaan aikuisten maahanmuuttajien sanastonhallintaa erityisalan kielitaidon näkökulmasta. Tutkimus koskee terveydenhuollon alaa ja potilashoidossa tarvittavan sanaston hallintaa. Tutkimuksen koehenkilöinä ovat maahanmuuttaja-taustaiset lääkärit (N = 81) ja asioimistulkit (N = 43), joilla molemmilla on tavoitteena pystyä työskentelemään potilashoidon tilanteissa ja hallita niissä käytettävää sanastoa. Tutkimusta varten koottiin potilashoidon tilanteissa käytettävää sanastoa ja laadittiin sanojen välisten suhteiden tuntemusta mittaava testi, joka noudattaa sana-assosiaatiotestin muotoa (Word Associate Format). Verrokkiryhmänä ovat suomenkieliset syntyperäiset aikuiset (N = 36), joiden vastauksiin maahanmuuttaja-taustaisten koehenkilöiden vastauksia verrattiin. Testisuoritukset analysoitiin tilastollisesti R-tilasto-ohjelmalla käyttäen yleistettyä lineaarista sekamallia. Mallissa tarkasteltiin ammattiryhmien eroja suhteessa sanojen frekvensseihin. Tulokset osoittavat, että testi erottelee selvästi syntyperäiset suomenkieliset koe-henkilöt maahanmuuttajataustaisista koehenkilöistä, joiden tulokset jäävät noin 30 % heikommiksi. Lisäksi testituloksista ilmenee, että maahanmuuttajataustaiset asioimis-tulkit tuntevat potilassanastoa laajemmin ja tarkemmin kuin maahanmuuttajalääkärit. Asioimistulkeilla myös sanan frekvenssi vaikuttaa selvemmin: mitä frekventimpi sana, sitä paremmin asioimistulkit ovat sen osanneet. Maahanmuuttajalääkäreillä frekvenssin vaikutusta ei havaittu selvästi, mikä saattaa johtua siitä, että testin matala-frekvenssiset sanat kuuluvat lääkärin ammatillisen sanaston ytimeen. Tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajalääkärit hallitsevat verrattain pienen määrän sairaus- ja -anatomia-aiheisia sanoja, kun taas asioimistulkit hallitsevat laajemmin myös yleisempää ja merkitykseltään abstraktimpaa potilaskontekstissa käytettävää sanastoa. Erot ammattiryhmien välillä selittyvät Suomessa asumisen kestolla, mutta työelämän tavoitteiden kannalta maahanmuuttajalääkärien heikompaa sanastonhallintaa voidaan pitää ongelmallisena. Knowledge of patient vocabulary in the healthcare sector: accuracy of word meaning among immigrant physicians and community interpreter students This article examines adult immigrants’ mastery of vocabulary with regard to the language skills needed for specific purposes within the field of healthcare. The study focuses on patient vocabulary. In this article, the testees are immigrant physicians (n=81) and community interpreter students (n=43), i.e. those who aim to work in patient encounters and must therefore be acquainted with a specialised vocabulary. The vocabulary examined here was collected and organised into a Word -Associate Format test that measures a respondent’s knowledge of the relations between word meanings. The responses of a control group of adult native Finnish speakers (n=36) were used as the standard against which to assess the immigrant testees’ responses. Test responses were analysed with the help of the R Programme, using a generalised linear mixed model. The model focused on the differences between professional groups, particularly with regard to word frequencies. The test results revealed that immigrant testees’ scores were, in general, about 30% lower than the scores of the control group of native speakers. The vocabulary knowledge of community interpreter students was broader and more accurate than that of the physicians. Community interpreter students knew frequent words better than more infrequent ones, but for immigrant physicians such a clear correlation was not found. The differences between these groups varied according to how long a respondent had lived in Finland, but they also raise the problematic nature of immigrant physicians’ weaker vocabulary knowledge, especially with regard to the rigorous requirements of working within the healthcare profession.
Artikkeli käsittelee suomea toisena kielenä käyttävien lääkärien kuullun ymmärtämistä potilasvastaanottotilanteessa. Tutkimuksessa analysoidaan kielellisten merkitysten välittymistä ja tehdään päätelmiä lääkärien kyvystä ymmärtää potilaiden puhetta. Tutkimusaineistona on EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden lääkäreiden laillistamisprosessiin kuuluvia potilastenttejä eli videoituja potilasvastaanottoja. Aineisto koostuu 30 lääkärin tenttisuorituksista, yhteensä 87 potilasvastaanotosta (n. 40 tuntia). Videotallenteiden lisäksi aineisto sisältää kustakin vastaanottotilanteesta laaditut potilaskertomusmerkinnät sekä tenttiä valvovan lääkärin muistion. Analyysissa etsittiin lääkärin ja potilaan välisestä keskustelusta kohtia, joissa potilaan kertoma informaatio ei välity lääkärille lainkaan tai se välittyy väärin. Keskusteluaineistoa, potilaskertomusmerkintöjä ja arviointimuistioita yhdistävän aineistotriangulaation avulla pyrittiin saamaan näkyviin myös sellaisia ymmärtämisen ongelmia, jotka eivät näy keskustelun pinnassa. Tutkimuksesta ilmenee, että toistuvia merkitysten välittymisen ongelmia on muutamilla lääkäreillä. Noin kolmanneksella ongelmia ei ole juuri lainkaan, ja hieman yli kolmanneksella ongelmat ovat satunnaisia. Ongelmat näkyvät potilaan puheen semanttisesta sisällöstä poikkeavina tulkintoina (informaation vääristyminen) sekä potilaan puheen sisällön jäämisenä kokonaan huomiotta (informaation kato). Osa ongelmakohdista on yhdistettävissä yksittäiseen sanaan tai ilmaukseen; osa liittyy puhekielen syntaktiseen rakenteeseen tai epäsuoriin ilmauksiin. Osassa taustalla näyttää olevan laajemman tulkintakehyksen, esimerkiksi vastanoton rakenteen, perusteella tehtyjä virhetulkintoja. Kuullun ymmärtämisen näkökulmasta tutkimus nostaa esiin kaksi keskeistä haastetta suomea toisena kielenä käyttävälle lääkärille: potilaan puheen kielellisen variaation ja puheenaiheiden ennakoimattomuuden. Lääkäri ja potilas käyttävät osin eri sanastoa, ja lääkärillä voi olla vaikeuksia ymmärtää esimerkiksi oireiden kuvausta muilla kuin ammattikielen sanoilla. Puheenaiheen ennakoitavuus helpottaa ymmärtämistä, kun taas yllättävässä kohdassa esitetyt uudet puheenaiheet saattavat jäädä ymmärtämättä. Problems in the communication of linguistic meaning in clinical skills tests of migrant physicians This article considers the listening comprehension skills in clinical skills tests taken by physicians who use Finnish as a second language. The focus is on communicating linguistic meanings. The aim is to present conclusions about the physicians’ ability to understand patients’ speech during their consultations. The research data consists of clinical skills tests for the licensing process of physicians who completed their degrees outside the EEA, i.e. video-recorded patient consultations. The data consists of 30 test results, a total of 87 patient consultations (approx. 40 hours). In addition to video recordings, the data includes the patient records of each consultation and reports by the physician supervising the test. The analysis examined situations in doctor-patient consultations where the information provided by the patient was either not communicated to the doctor at all or was miscommunicated. Data triangulation linking the video material, patient records and test evaluation records was used to reveal comprehension problems that remain hidden under the surface of the consultation. The study showed that problems in communicating linguistic meanings were manifested both as associations diverging from the semantic content of the patient’s speech (distortion of information) and as disregard for the patient’s speech (loss of information). Some problems may be associated with a single word or phrase, some with a syntactic structure or the indirect expressions of colloquial language. Some appeared to consist of misinterpretations based on a broader interpretation framework, such as the structure of the consultation. From the perspective of listening comprehension, the study highlighted two key challenges: the linguistic variation of the patient’s speech and the unpredictability of the topics of discussion. Physicians and patients use a different vocabulary, and a physician may have difficulty understanding matters such as symptoms when described in non-professional terms. Comprehension is facilitated by the predictability of discussion topics, whereas new topics arising at an unexpected point can lead to misunderstandings.
Työelämän kielitaidon koulutuksen ja testauksen tueksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri aloilla ja ammateissa vaaditaan. Nykyään vallalla on näkemys, jossa kielitaitoa pidetään tilanteisena taitona, mutta tilanteen käsitettä ei ole juurikaan määritelty eikä tilanteiden ominaisuuksia eritelty. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärin työtehtävien kielellistä vaativuutta työyhteisön jäsenten haastatteluiden avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten ryhmähaastatteluista (n = 32) etsittiin temaattisen sisällönanalyysin avulla sellaisia työtilanteiden ominaisuuksia, jotka ovat yhteydessä maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielelliseen suoriutumiseen. Löydetyt ominaisuudet liittyvät muun muassa tilanteen seurausten vakavuuteen sekä tilanteen osallistujiin. Analyysin tulosten perusteella muotoiltiin kymmenen kriteeriä lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittämiseksi: kriittisyys, sosiaalinen vastuu, yhteinen taustatieto, sosiaalinen variaatio, sosiaalinen tuttuus, kommunikoinnin monisuuntaisuus, tilanteen harvinaisuus, kiireellisyys, kieliriippuvuus ja häiriötekijät. Kriteerien tarkoituksena on parantaa erityisalojen kielikoulutuksen ja -testauksen validiutta suhteessa työssä vaadittavaan kielitaitoon. Kriteerit on abstrahoitu aineistosta siten, että niitä voi soveltaa muihinkin ammatteihin, mutta toisaalta muiden ammattien konteksteista saattaa nousta esiin myös uudenlaisia kriteereitä.
Työelämän kielitaidon koulutuksen ja testauksen tueksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri aloilla ja ammateissa vaaditaan. Nykyään vallalla on näkemys, jossa kielitaitoa pidetään tilanteisena taitona, mutta tilanteen käsitettä ei ole juurikaan määritelty eikä tilanteiden ominaisuuksia eritelty. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärin työtehtävien kielellistä vaativuutta työyhteisön jäsenten haastatteluiden avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten ryhmähaastatteluista (n = 32) etsittiin temaattisen sisällönanalyysin avulla sellaisia työtilanteiden ominaisuuksia, jotka ovat yhteydessä maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielelliseen suoriutumiseen. Löydetyt ominaisuudet liittyvät muun muassa tilanteen seurausten vakavuuteen sekä tilanteen osallistujiin. Analyysin tulosten perusteella muotoiltiin kymmenen kriteeriä lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittämiseksi: kriittisyys, sosiaalinen vastuu, yhteinen taustatieto, sosiaalinen variaatio, sosiaalinen tuttuus, kommunikoinnin monisuuntaisuus, tilanteen harvinaisuus, kiireellisyys, kieliriippuvuus ja häiriötekijät. Kriteerien tarkoituksena on parantaa erityisalojen kielikoulutuksen ja -testauksen validiutta suhteessa työssä vaadittavaan kielitaitoon. Kriteerit on abstrahoitu aineistosta siten, että niitä voi soveltaa muihinkin ammatteihin, mutta toisaalta muiden ammattien konteksteista saattaa nousta esiin myös uudenlaisia kriteereitä.
scite is a Brooklyn-based organization that helps researchers better discover and understand research articles through Smart Citations–citations that display the context of the citation and describe whether the article provides supporting or contrasting evidence. scite is used by students and researchers from around the world and is funded in part by the National Science Foundation and the National Institute on Drug Abuse of the National Institutes of Health.
hi@scite.ai
10624 S. Eastern Ave., Ste. A-614
Henderson, NV 89052, USA
Copyright © 2024 scite LLC. All rights reserved.
Made with 💙 for researchers
Part of the Research Solutions Family.