Sähköinen valtakirjaan perustuva puolesta-asiointi terveydenhuollossa

Abstract

1 Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalveluiden kuntayhtymä (Essote), tietohallinto, Mikkeli; 2 HUS Tietohallinto, Sähköiset asiointipalvelut (Virtuaalisairaala), Helsinki; 3 Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali-ja terveysjohtamisen laitos, sosiaali-ja terveydenhuollon tietohallinto, Kuopio Pirjo Hilama, Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalveluiden kuntayhtymä (Essote), Porrassalmenkatu 35-37, 50100 Mikkeli, FINLAND. Sähköposti: pirjo.hilama@essote.fi TiivistelmäSuomessa otettiin käyttöön joulukuussa 2017 valtakirjalla tapahtuva puolesta-asiointi muutamissa alueellisissa sähköisissä terveyspalveluissa, kuten Etelä-Savon Hyvis.fi -ja Oulun Omahoito.fi -palveluissa. Sähköiset valtakirjat tallennetaan tällä hetkellä kansalliseen valtuusrekisteriin Suomi.fi -valtuudet palvelussa. Toisen puolesta asioinnin mahdollistava kehitystyö lähti käyntiin sähköisissä asiointipalveluissa kansalaisilta tulleiden palautteiden myötä. Keskeiseen rooliin sosiaali-ja terveydenhuollon sähköisessä puolesta asioinnissa nousee lainsäädäntö ja muu sääntely. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokosi vuonna 2016 toiminnallisen määrittelydokumentin kehitystyötä varten. Puolesta-asioinnin mahdollistava toteutus eteni toiminnallisen määrittelyn kautta siirtyen teknisen toteutuksen ja mahdollistamisen kautta palveluita käyttävien hyödynnettäväksi.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä asioissa kansalaiset tekisivät puolesta-asioinnin sähköisiä valtuutuksia (valtakirjoja) terveydenhuollossa ja miten tärkeäksi he asian tällä hetkellä kokevat sekä saada lisää tietoa kansalaisten valtuutuksen tekemisen tarpeesta. Tässä tutkimuksessa käytettiin asiantuntijoiden antaman suosituksen mukaan termiä puolesta-asiointi terminä ja puolesta asiointi, kun se sisälsi määreen.Tämän tutkimus vahvisti aiempaa tietoa sähköistä asiointitapaa käyttävistä henkilöistä ja heidän mielipiteistään. Kansalaiset haluavat valtuuttaa asioimaan puolestaan terveydenhuollossa oman lapsensa. Puolesta-asiointia halutaan mieluiten käyttää sähköisissä asiointipalveluissa ajanvarauksen tekemiseen terveydenhuoltoon sekä reseptien katsomiseen ja uusimiseen. Mitä enemmän puolesta asioitavat asiat liittyvät itse sairauden hoitoon tai hoitamiseen, sitä enemmän epäröidään sähköistä puolesta-asioinnin tekemistä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettei tarvetta puolesta asiointiin terveydenhuollossa osata täysin kuvitella ennen kuin tilanne ja todellinen tarve ovat käsillä. AbstractThe electronic power of attorney to authorize someone else was first available in Finland December 2017 in a few regional e-Health services, such as South-Savo Hyvis.fi and Oulu Omahoito.fi. Currently the electronic power of attorneys are saved in the national authorization register with the Suomi.fi online service. The development work for acting on behalf of someone else was started due to feedback from the citizens. Legislative and other regulations are on the key role of electronic power of attorney in social and health care. The National Institute for Health and Welfare (THL) assembled a...

Vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuus digitaalisiin palveluihin ei ole itsestäänselvyys kaikissa väestöryhmissä Suomessa

“…Omakannassa huoltaja voi vahvan tunnistautumisen jälkeen tarkastella pikkulapsen terveystietoja [20]. Teknisesti tarkasteltuna palveluiden käyttö vaati kolmansien osapuolten digitaalisia palveluita pankkipalveluissa ja terveystietojen tarkastelussa tarvitaan palveluna vahvaa tunnistautumista [21]. FinMonik ja FinSote -tutkimuksissa käytettiin kysymyksiä "Onko sinulla käytössäsi internet kotona, työpaikalla, kirjastossa tai muualla?…”

“…Toisaalta Kanta-palveluissa puolestaasiointi ei vielä ole mahdollista täysi-ikäisen puolesta. Aikaisemmassa selvityksessä todetaan, että puolesta-asiointia haluttaisiin mieluiten käyttää terveydenhuollossa sähköisissä asiointipalveluissa ajanvarauksen tekemiseen terveydenhuoltoon sekä reseptien katsomiseen ja uusimiseen [21].…”

Valtavirtateknologioita itsenäisesti käyttävien vammaisten henkilöiden eriytyvät toimijuudet sähköisten vammaispalveluiden käyttäjinä

“…Digitalisoituvassa yhteiskunnassa ideaalimallina näyttäytyy itsenäisesti asioiva ja itsestään tietoa tuottava ja huolta pitävä kansalainen [2]. Sähköisessä asioinnissa tukea tarvitsevien osalta ratkaisuksi on esitetty valtuutuksella tapahtuvaa puolesta asiointia [11]. Sähköiset palvelut ja niiden käyttö onkin lisääntynyt [12,13], mutta samoin on tutkimusperustainen keskustelu, jonka mukaan sähköisten palveluiden tarjonta on alueellisesti vaihtelevaa ja sosiaalihuollon sähköiset palvelut verrattain kehittymättömiä [3,[13][14][15].…”