Valtavirtateknologioita itsenäisesti käyttävien vammaisten henkilöiden eriytyvät toimijuudet sähköisten vammaispalveluiden käyttäjinä

Abstract

Sosiaalihuollon sähköisten palveluiden tutkimus on lisääntynyt, mutta vammaisia henkilöitä sähköisten palveluiden käyttäjinä koskevaa tutkimusta on vähän. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valtavirtateknologioita, kuten tietokoneita ja matkapuhelimia, itsenäisesti käyttävien vammaisten henkilöiden sähköisten vammaispalveluiden (SVP) käyttöä tilannekohtaisen toimijuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä vammaisten henkilöiden SVP käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusaineistona ovat vammaispalveluiden asiakkaina olevien vammaisten henkilöiden teemahaastattelut (n=14). Aineistoa analysoitiin luokittelemalla ja tyypittelemällä. Teoreettisena analyysikehyksenä hyödynnettiin toimijuuden modaliteetti -teoriaa, joka sopii erittelemään toimijuuden muotoutumista yksilöllisten ja ympäristöllisten tekijöiden tilannekohtaisena kudelmana.
 Analyysin tulos eriytyvistä toimijuuksista on typologia: taidokkaat, potentiaalit, varaukselliset ja pakotetut SVP-käyttäjät. Taidokkaat käyttäjät ovat suvereeneja kehittäjäasiakkaita, jotka hyötyvät monipuolisesta sähköisten palveluiden tarjonnasta. Potentiaalit käyttäjät ovat palvelunkäyttäjäasiakkaita, jotka kaipaavat lisää tietoa ja tukea SVP hyödyntämiseen. Varaukselliset käyttäjät luottavat muita heikommin sekä palveluihin yleisesti että sähköisiin palveluihin. Pakotetut käyttäjät pyrkivät sopeutumaan sähköistyviin palveluihin turvautuen kuitenkin niiden, kuten yleisemminkin palveluiden käytössä, läheisten tukeen.
 Tutkimuksessa esitetään, että vammaisten henkilöiden SVP käyttöön vaikuttaa henkilön aiemmalle elämänkululle rakentuva nykyinen tilanne kaikkine osatekijöineen, joista lähemmin tarkasteltiin vammaan liittyvän tilanteen sekä vammaispalveluasiakkuuden vakiintuneisuutta tai vakiintumattomuutta. Tulosten perusteella suhteellisen vakaassa tilanteessa elävien vammaisten henkilöiden (taidokkaat ja potentiaalit käyttäjät) myönteinen suhde sähköisiin palveluihin ilmenee SVP runsaampana käyttönä kuin vakiintumattomissa tilanteissa elävillä, joiden suhde palvelujärjestelmään on pulmallisempi ja SVP käyttö vähäisempää (varaukselliset ja pakotetut käyttäjät). Kaikkien tyyppien SVP käyttöä edistäisi palveluiden käytettävyyden, saavutettavuuden ja esteettömyyden kohentaminen, mutta toimia tulisi myös eriyttää huomioiden asiakkaiden SVP-käyttäjätyypit.