Vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuus digitaalisiin palveluihin ei ole itsestäänselvyys kaikissa väestöryhmissä Suomessa

Abstract

Vahva tunnistautuminen mahdollistaa henkilöllisyyden todentamisen digipalveluissa. Digipalvelut ovat arjen palveluita esimerkiksi laskunmaksu verkkopankissa tai terveystietojen tarkastelu Omakannassa. Selvitämme tutkimuksessa onko eri väestöryhmissä eroja internetin ja vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuudessa.
 Aineisto muodostettiin väestökyselyistä: 1) Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMonik, 2018−2019), joka toteutettiin 18 eri kielellä ja vastausprosentiksi muodostui 53 (N=12 877). 2) Koko väestön Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus (FinSote, 2017−2018), jonka vastausprosentiksi muodostui 45 (N=26 422). Rajasimme vastukset työikäisiin (20−64 vuotiaisiin) ja analyyseissä käytettiin 6 083 vastausta FinMonikista ja 11 029 FinSotesta. Tulosmuuttujille laskettiin ikävakioidut osuudet ja luottamusvälit. Itseilmoitetulle vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuudelle laskettiin vetosuhteet (odds ratio) logistisella regressiomallinnuksella. Estimaattien eroja maaryhmien ja koko väestön välillä tarkasteltiin F-testiin perustuvilla p-arvoilla.
 Työikäisessä väestössä lähes kaikki (98 %) raportoivat, että heillä oli mahdollisuus käyttää internetiä, mutta ulkomaalaistaustaisen väestössä osuus oli matalampi (92 %, p < 0,001). Itseilmoitetun vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuus oli yleisempää koko väestössä (98 %) kuin ulkomaalaistaustaisessa väestössä (88 %, p < 0,001). Ulkomaalaistaustaisessa väestössä Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -taustaiset raportoivat muita ryhmiä harvemmin, että heillä oli mahdollisuus vahvaan tunnistautumiseen. Molemmissa kyselyissä nuorilla itseilmoitettu vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuus oli yleisempää verrattuna vanhempiin henkilöihin ja opiskelijat ilmoittivat työssä olevia harvemmin vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuudesta.
 Itseilmoitetussa vahvassa tunnistautumisessa oli väestöryhmittäisiä eroja. Pohdittavaksi jää eritoten palkkatyön merkitys digiosallisuuden kasvattajana. Palkkatyö mahdollistaa varat laitteiden hankintaan, käyttömaksuihin sekä usein kerryttää digiosaamista. Digitaalisia palveluita tarjottaessa huomiota tulisi kiinnittää väestöryhmiin, joissa vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuus on muuta väestöä heikompaa. Digitaalisten palveluiden kehittäminen vaatii rinnalleen ohjausta, jossa huomioidaan neuvonnantarpeet myös vahvan sähköisen tunnistautumisen osalta.

Self-identified barriers to health services among migrants 50 years of age or older: population-based survey study of Russian speakers in Finland

“…Approximately 77% of the 50–64 year old and 54% of over 64 year old participants of this study had an e-ID in their use. In contrast, among the general population, 98% of the working-age population have an e-ID, while 89% of individuals aged 55–74 and 57% of those older than 74 years possess it [ 27 , 53 ]. Unlike previous findings highlighting the importance of the e-ID for overall access to and use of health services [ 26 , 27 ], the results of this study did not show any association between having an electronic ID and the studied outcome variable.…”

“…In contrast, among the general population, 98% of the working-age population have an e-ID, while 89% of individuals aged 55–74 and 57% of those older than 74 years possess it [ 27 , 53 ]. Unlike previous findings highlighting the importance of the e-ID for overall access to and use of health services [ 26 , 27 ], the results of this study did not show any association between having an electronic ID and the studied outcome variable. However, the missing value category was associated with the prevalence of barriers to health services.…”

Migrants face Barriers to Obtaining Electronic Identification: A population-based Study Among Older Russian-speakers in Finland

“…A recent study showed that 98% of the Finnish born working-age population have an e-ID, while 89% of people who are 55–74 years and 57% of those who are older than 74 years have it [ 37 ]. Among working-age migrants, the figure is 88% [ 38 ]. There were significant differences in access to e-ID between different migrant groups.…”

“…There were significant differences in access to e-ID between different migrant groups. Whilst 98% of migrants from the EU, EFTA and Northern European countries have e-ID, only 75% of those from the Middle East and Northern Africa have it [ 38 ]. However, there are no studies examining this phenomenon among older migrants.…”