Kilpailukykyloikasta ruutitynnyriin: Metaforat ja affektiivisuus poliittisen kriisin journalismissa

Abstract

Artikkelissa tarkastellaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kilpailukykysopimusprosessia (2015–2016) koskevaa journalismia kielessä esiintyvien metaforien kautta. Tutkimuksemme etenee laskennallisten menetelmien avulla käsitellystä laajasta aineistosta (HS, YLE, STT ja Iltalehti) rajatumman aineiston laadulliseen lähilukuun. Tutkimus käsittelee sitä, millaisena kilpailukykysopimukseen liittyvä poliittinen prosessi esitettiin kielessä esiintyvien metaforisten ilmausten kautta. Vastaamme kahteen tutkimuskysymykseen: Miten kilpailukykysopimustapausta merkityksellistetään journalismissa sekä mitä metaforilla tehdään journalismin kielessä. Näkökulmanamme on metaforien yhdistäminen affektiivisuuden käsitteeseen, joka ymmärretään tässä tutkimuksessa laajasti kielen kommunikatiivisena ja dialogisena ulottuvuutena. Metaforisessa kielessä on tällöin kyse affektiivisesta merkityksellistämisestä, minkä kautta ohjataan lukijan huomiota, säädellään etäisyyttä ja läheisyyttä suhteessa lukijoihin sekä rakennetaan lukijasuhdetta. Metaforat saavat siis journalismissa niin argumentaatioon kuin lukijasuhteen rakentamiseenkin liittyviä tehtäviä. Kilpailukykysopimusta jäsennettiin journalismissa erityisesti kolmen metaforamaailman, matkan, draaman ja sodan kautta. Matkan ja liikkeen metaforan kautta kuvattiin erityisesti poliittisia prosesseja sekä talouden liikkeitä; matkametafora tuottaa käsitystä politiikasta strategisena hallintona ja hallintana, jossa kansalaisten ja lukijoiden rooli on rajattu. Sodan maailmaan liittyvät voimakkaat metaforat kuvasivat politiikkaa konflikteina ja vastakkaisten pyrkimysten yhteentörmäyksinä. Draaman maailmaan liittyvillä metaforilla taas otettiin etäisyyttä politiikan toimijoihin ja kutsuttiin lukijoita seuraamaan politiikkaa etäältä, yhdessä sitä arvioivan journalismin kertojan kanssa.

Policy influence and influencers online and off

“…Online influence was analyzed using observed social media behavior from Twitter, which was the primary social media platform used for engaging in societal debates and public policy contestation (Barberá, 2015). In Finland, especially, Twitter is considered the ‘elite media’ where actors from different sectors of society actively engage in political debates and policy advocacy (Nelimarkka et al., 2020; Vainikka & Huhtamäki, 2015), which makes it an important and suitable platform to consider when studying public policy processes. Importantly, the different sides of the Finnish political spectrum are roughly equally represented on Twitter (Chen et al., 2021).…”

Henkilöityminen eduskuntavaalikampanjassa

“…2021). Tämä voi johtua siitä, että Twitterissä poliitikkoja seuraa rajattu joukko, minkä takia Suomessa siihen on alettu viitata myös eliittimediana (Vainikka & Huhtamäki 2015), kun taas Facebookissa poliitikkojen julkaisuihin saattaa sitoutua laaja joukko tavallisia ihmisiä (Kalsnes ym. 2017), ja käyttäjät voivat viestiä monimuotoisilla sisällöillä ilman merkkirajoituksia.…”

“…Nelimarkka ym. 2020;Vainikka & Huhtamäki 2015). Insta gramin osalta vastaavia tuloksia asiakeskeisyyden korostumisesta Kroatian poliittisessa kontekstissa on saanut myös Maja Šimunjak (2018).…”