Governing homelessness through instruments: a critical perspective on housing first’s policy instrumentation

Namian, Dahlia

doi:10.1080/19460171.2019.1598881

Cited by 8 publications

(4 citation statements)

References 15 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Os artigos que explicitam os desenhos metodológicos indicam abordagens avaliativas (n=11), estudo de caso (n=15), etnografia (n=4) e grounded theory (n=7). Os 18 estudos que informam referencial teórico ou conceitual apontam o Interacionismo simbólico, o Construtivismo 31,32 , os frameworks oriundos da ciência da implantação 30,[33][34][35][36][37][38][39] , as teorias da mudança e transformação 23,[40][41][42][43] e Street Level Bureaucracy 44,45 .…”

Section: Características Dos Estudos E Intervençõesunclassified

Fatores contextuais e implantação da intervenção Housing First: uma revisão da literatura

Carvalho

Furtado

2022

Ciênc. saúde coletiva

View full text Add to dashboard Cite

Resumo O Housing First (HF) tem se difundido no cenário internacional como uma intervenção baseada em evidência para superar a situação de rua entre pessoas com agravos de saúde mental. No Brasil, o HF tem sido adotado como referência no desenvolvimento de iniciativas voltadas para pessoas em situação de rua que fazem uso prejudicial de drogas. Estudos apontam a necessidade de maior compreensão da dinâmica implantação do modelo HF em diferentes cenários. De tal modo, utilizando o método de revisão de literatura, analisamos os fatores que facilitam e dificultam a implantação do HF. Foram selecionados 68 artigos, publicados entre 2003 e 2020, nas bases PubMed, Scopus, PsychoINFO, Embase, Lilacs e Scielo. Identificamos fatores em quatro dimensões: características da intervenção, contexto de implantação, aspectos institucionais e processo de implantação. A indisponibilidade de habitações, a falta de coordenação dos serviços necessários aos moradores e a resistência dos agentes implantadores aos princípios do HF são fatores que dificultam a implantação. Por sua vez, agentes com valores, atitudes e competências convergentes ao modelo e educação permanente aparecem como facilitadores. Apontamos a necessidade de se compreender e favorecer o processo de integração do HF aos sistemas de proteção social existentes.

show abstract

Section: Características Dos Estudos E Intervençõesunclassified

Fatores contextuais e implantação da intervenção Housing First: uma revisão da literatura

Carvalho

Furtado

2022

Ciênc. saúde coletiva

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…For instance, key informants noted that the Service Prioritization Decision Assessment Tools (SPDATs) used in Coordinated Access did not accurately measure the acuity of homeless women fleeing domestic abuse. SPDATs have previously been criticized for their low content validity (Park, 2019); exclusion of unique demographics (Namian, 2019); and lengthy time needed to complete. More recently, SPDATs were replaced with a new Needs and Services Questionnaire, which lowers service barriers for clients (CHF, 2021c).…”

Section: Theme 9: Gaps In Outcomes From a Whole-systems Perspectivementioning

confidence: 99%

A Proactive Approach to End Homelessness

Mishaxhiu¹

2022

CPoPP

View full text Add to dashboard Cite

This study examines the evolution of the homeless serving system of care (HSSC) in Calgary, Alberta, and explores related successes, challenges, and lessons learned from a governance lens. The study relies on an inductive approach and qualitative methods, including a literature review, document reviews, and nine key informant interviews. Findings suggest that Calgary’s HSSC is a key governance structure for policy alignment and coordination and that it has facilitated system changes that promote more integration between homelessness, housing, health, and justice systems. The significance of this research is to document any notable components and best practices in Calgary’s HSSC that are relevant to stakeholders (e.g., community entities, government funders, policymakers, and academic researchers) looking to improve their systems.

show abstract

“…Evert Vedung (1998) kuvaa ohjausvälineitä vallankäytön tekniikoiksi, joilla pyritään yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Välineet eivät ole pelkästään neutraaleja käytännöllisteknisiä keinoja vaan keskeisesti yhteydessä hallintaan ja vallankäyttöön valtiossa (Namian 2020). Viranhaltijoilla valtion avustusprosessien käyttäjinä ja muokkaajina on merkitystä siinä, miten kulttuuripolitiikka muuttuu tai pysyy muuttumattomana (Heiskanen ym.…”

Section: Kulttuurihallinnan Välineet Virkakunnan Vallankäytön Mekanismeinaunclassified

“…Tilanne vaatisi tulosohjauksen käytäntöjen perusteellisempaa arviointia ja suhteuttamista poliittisella areenalla käytävään arvokeskusteluun sekä strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Hallinnon asemaa suhteessa kansalaisyhteiskuntaan tulos-ja arviointiohjaus on muuttanut tiukemmin ohjaavaksi (Namian 2020), lähinnä ylhäältä päin asetettuina vaatimuksina, mutta ei niinkään politiikan perustumisena tietoon ja arviointituloksiin tai läpinäkyvään vuorovaikutteisuuteen. Kunnollisten mittareiden puuttuessa tuloksellisuus ja tulosohjaus on jäänyt esimerkiksi Taiken tapauksessa vajavaiseksi (ks.…”

Section: Loppupäätelmät: Kulttuurihallinnon Viranhaltijat Poliittisina Toimijoina Ohjausjärjestelmässäunclassified

”Meillä ei ole politiikkaa valtionavustuksissa!”

Jakonen¹,

Sokka

2021

Politiikka

View full text Add to dashboard Cite

Valtionavustustoiminta on olennainen osa suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa ja valtionhallinnon ohjausjärjestelmää. Avustamista toimeenpanevat ministeriöt, tulosohjatut virastot sekä muut asiantuntijaorganisaatiot. Artikkelimme tutkii kulttuurihallinnon virkakunnan vallankäyttöä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionavustuspolitiikassa. Ymmärrämme kulttuurihallinnon ohjausvälineineen merkittävänä valtaa käyttävänä organisaatiorakenteena. Tarkastelu pohjautuu arviointitutkimukseen OKM:n tulosohjaaman asiantuntijaviraston Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) valtionavustusprosessista. Artikkelimme on tapaustutkimus, jossa kuvaamme kulttuuripolitiikan toimeenpanorakenteet ja analysoimme OKM:n ja Taiken ministeriö- ja virastotason yhteistoimintana toteuttamaa valtionavustustoimintaa. Keskeinen aineistomme koostuu kulttuurihallinnon viranhaltijoiden haastatteluista. Tulkitsemme viranhaltijoita aktiivisina toimijoina ja nostamme esiin vallan- käytön mekanismeja. Politiikan ohjausvälineiden sekä valtionavustusprosessin puitteissa tarkastelemme viranhaltijoiden vallankäyttöä sekä keskinäisenä kamppailuna että suhteena poliittiseen päätöksentekoon ja avustuksia hakeviin järjestöihin. Nykyinen kulttuuripolitiikan ohjausjärjestelmä sisältää toimintatapoja julkishallinnon paradigmoista. Yksittäisillä viranhaltijoilla on paras tieto järjestelmän eri osista ja mahdollisuuksia vaikuttaa kulttuuripoliittisen järjestelmän toimintaan useilla tavoilla aina strategisesta suunnittelusta ja politiikan valmisteluvaiheesta arviointiohjaukseen asti. Lopputuloksena esitämme kuusi viranhaltijoiden valtaa ilmentävää teemakokonaisuutta. Valtionavustustoiminta ja siihen kytkeytyvä ohjaus ei ole lineaarinen hallinnollinen prosessi, vaan jatkuvaa, syklistä poliittista toimintaa, joka on kytköksissä erilaisiin julkishallinnon vaiheisiin ja tavoitteisiin. Valtasuhteet eivät myöskään ole yksisuuntaisia, vaan esimerkiksi kansalaisyhteiskunta on Suomessa perinteisesti vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen hallinnon ratkaisuihin.

show abstract

Governing homelessness through instruments: a critical perspective on housing first’s policy instrumentation

Cited by 8 publications

References 15 publications

Fatores contextuais e implantação da intervenção Housing First: uma revisão da literatura

Fatores contextuais e implantação da intervenção Housing First: uma revisão da literatura

A Proactive Approach to End Homelessness

”Meillä ei ole politiikkaa valtionavustuksissa!”

Contact Info

Product

Resources

About