Anonyymien keskustelupalstojen julkisuus: Marginaaliin jääneiden vertaistukea ja yhteiskuntakritiikkiä

Vainikka, Eliisa; Harju, Auli

doi:10.23983/mv.83374

Cited by 9 publications

(8 citation statements)

References 9 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Suomessa sosiaalisesti vetäytyneiden nuorten olemassaolo on havaittu viime vuosina. Heihin kohdistunutta tutkimusta on tehty jossain määrin (Haasio 2015a;Zechner & Haasio 2016;Husu & Välimäki 2017;Vainikka & Harju 2019;Vainikka 2020) vaikka ilmiö on osattu nimetä heikosti. Sosiaalisen vetäytymisen ongelmat, jotka liittyvät hikikomori-ilmiöön, on usein liitetty laajemmin yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen ja hikikomori-käsite ei ole vakiintunut kotimaiseen tieteelliseen keskusteluun.…”

Section: Aiempi Tutkimusunclassified

Keskusteluryhmässä jaettavan vertaistiedon ja vertaistuen merkitys sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden itsemurhakeskusteluissa

Haasio

Salminen‐Tuomaala

2021

INF

View full text Add to dashboard Cite

Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisten sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden eli hikikomoreiden itsemurhaan liittyviä tiedontarpeita ja aiheeseen liittyvää keskustelua Ylilaudan Hikikomero-keskustelupalstalla. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Mitä tiedontarpeita keskustelijoilla on itsemurhaan liittyen ja millaisia psyykkisiä ja sosiaalisia itsemurhaa edistäviä vaikuttimia verkkokeskusteluissa voidaan havaita? Artikkelin teoreettinen viitekehys perustuu Reijo Savolaisen elämäntavan teoriaan. Yksi artikkelin keskeisistä tavoitteista on eksplikoida disnormatiivisen informaation esiintymistä verkossa niin vertaistiedon kuin vertaistuen muodossa. Artikkeli perustuu Ylilaudan sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden Hikikomero-keskustelupalstan itsemurha-aiheisiin viesteihin (n=2124). Aineiston analyysissä on sovellettu kvantitatiivista ja kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Tulosten perusteella vertaistuen ja vertaistiedon merkitys itsemurhan suunnittelussa on suuri. Keskustelupalstalta saadaan vastakaikua ja ymmärrystä omille mielipiteille. Valitettavaa on se, että useissa tapauksissa saatu vertaistuki ja vertaistieto ovat luonteeltaan negatiivisia ja rohkaisevat yrittämään itsemurhaa. Arvottomuuden ja avuttomuuden kokemus sekä tunne oman elämänhallinnan menettämisestä motivoivat itsemurhan tekemiseen. Toisaalta rohkeuden puute ja huoli läheisten surusta taas ovat itsemurhaa estäviä tekijöitä.

show abstract

Section: Aiempi Tutkimusunclassified

Keskusteluryhmässä jaettavan vertaistiedon ja vertaistuen merkitys sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden itsemurhakeskusteluissa

Haasio

Salminen‐Tuomaala

2021

INF

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Junger, Montoya ja Overink 2017;Pare 2005;Wagner, Kettermann ja Veith 2019;Wheeler, 2013). Ihmisten käyttäytymistä ja kokemuksia digitaalisessa toimintaympäristössä ja tämän ympäristön rakenteen vaikutuksia vuorovaikutukseen on tutkittu esimerkiksi keskustelupalstojen ja sosiaalisen median osalta (van Dijck 2013;Saariketo 2015;Stiff 2019;Vainikka ja Harju 2019) sekä kaupallisen tiedonkeruun ja yksityisyyden suhteeseen liittyen (van Dijck 2013;Montgomery 2015;Sirkkunen 2016). Tutkimusta digitalisaation vaikutuksista ihmisten ja yhteisöjen arkipäivään Euroopan pohjoisilla alueilla on tehty suhteellisen vähän (kuitenkin Kilpeläinen ja Nikunlassi 2006; Kilpeläinen 2016; Rätti ja Wallén 2017; Viinamäki ym.…”

Section: Arkipäivän Digitaalinen Turvallisuus Euroopan Pohjoisilla Alunclassified

Arkipäivän digitaalinen turvallisuus Euroopan pohjoisilla alueilla: Tapaustutkimus Tunturi-Lapista

Salminen¹

2021

m&v

View full text Add to dashboard Cite

Digitalisaatio muuttaa yksilöiden ja yhteisöjen elämää Euroopan pohjoisilla alueilla merkittävästi, mutta millaisiksi ihmiset kokevat muutokset? Millaisia mahdollisuuksia, toiveita, haasteita ja huolia kehitykseen liittyy? Artikkelissa tarkastellaan digitalisaatiota ja kyberturvallisuutta laajasta inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta. Tarkastelu perustuu Enontekiöllä marraskuussa 2018 pidettyihin työpajoihin, joissa keskusteltiin digitalisaation vaikutuksista arkipäivässä. Koska kyberturvallisuudessa suojattaviksi kohteiksi ovat vakiintumassa tieto ja yhteiskunnan kannalta kriittiseksi arvioitu infrastruktuuri tai toiminnot, artikkelissa käytetään digitaalisen turvallisuuden käsitettä. Suojaamisen kohteina ovat tällöin yksilöt ja yhteisöt digitalisoituvassa arkipäivässään. Ihmiset ovat myös keskeisiä digitaalisen turvallisuuden tuottajia, joiden tulisi osallistua tavoiteltavien arvojen, näihin kohdistuvien uhkien ja turvatoimien määrittelyyn sekä näitä koskevaan päätöksentekoon. Keskeinen johtopäätös työpajakeskusteluista on, että digitalisaatiota pitäisi ohjata suuntaan, jossa paikallisuus ja inhimilliset tarpeet ja rajoitteet tulevat paremmin huomioiduiksi.

show abstract

“…Tutkimuksessa on havaittu, että vastajulkisuuden harrastaminen on tyypillisintä anonyymeillä keskustelufoorumeilla (ks. Vainikka & Harju 2019). Syyttämisen logiikka ja perusteet jäävät niissä usein epämääräisiksi, mikä tekee korjaavien toimenpiteiden suunnittelun vaikeaksi.…”

Section: Yhteenveto Ja Pohdintaunclassified

Sosiaalisen median hyödyntäminen nuorten palvelujen yhteiskehittämisessä

Jalonen¹,

Kokkola²,

Kaartemo³

et al. 2021

View full text Add to dashboard Cite

Co-creation assumes an interactive and dynamic relationship where value is created at the nexus of interaction. Co-creating value is challenging with marginalized youths. In this article, social media is seen as an underutilized resource for developing services. This article approaches social media as a context from which it is possible to derive information that would otherwise be unattainable. Using data from a Finnish discussion board, this article answers the following question: How can the experiences of socially withdrawn youth shared on social media be used to enrich the knowledge base on service co-creation processes? The empirical data consist of messages on the Hikikomero discussion forum, which were analysed using a combination of unsupervised machine learning and discourse analysis. The results show that social media provides a window into the everyday lives of socially withdrawn youths, offering information that could be used to develop public services

show abstract

Anonyymien keskustelupalstojen julkisuus: Marginaaliin jääneiden vertaistukea ja yhteiskuntakritiikkiä

Cited by 9 publications

References 9 publications

Keskusteluryhmässä jaettavan vertaistiedon ja vertaistuen merkitys sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden itsemurhakeskusteluissa

Keskusteluryhmässä jaettavan vertaistiedon ja vertaistuen merkitys sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden itsemurhakeskusteluissa

Arkipäivän digitaalinen turvallisuus Euroopan pohjoisilla alueilla: Tapaustutkimus Tunturi-Lapista

Sosiaalisen median hyödyntäminen nuorten palvelujen yhteiskehittämisessä

Contact Info

Product

Resources

About