Threats that fully escape our attention pose a potential, but also a true and invisible, danger to us. They should stand out as the main concern for practitioners who are responsible for the state and level of preparedness. However, to address them, we should first grasp them as pure possibilities. Figuring them out requires tools. This article introduces analogies as a potential tool for this task and analyses the concept of preparedness itself with it. By using memory as a source analogy, the article enables us to consider preparedness as a potential source of vulnerability—it reveals how we can help ourselves in becoming better prepared by scrutinizing the current practices by systematically analyzing the presumptions underpinning them. The vulnerabilities that are most likely to escape our attention are the ones that have become a constitutive part of our very thinking of preparedness. Better preparedness without a systematically and thoroughly scrutinized concept of preparedness will never be able to fulfill the promise it signals to the public. This article outlines one way to pursue such an understanding and employs it as well.

No abstract

No abstract

We argue that in the present conditions of differentiated societies a preferable form of police governance and accountability should both be built upon and actively strive towards universal and trans-local criteria, rather than be built upon on some local features or idiosyncrasies. The local governance of the police appears too simple a remedy for police legitimacy and accountability since it might predispose the police to unprofessionalism and heterogeneity of standards, making it vulnerable to co-optation by powerful local interests. The article is based on our experiences of the Finnish form of police governance that has functioned quite well, partly because policing is embedded in the Nordic welfare state model, which strongly supports citizens’ universal rights and social equality. However, the ideas put forward are urgently needed in differentiated societies, characterized by increasing socioeconomic inequality and multiple sources of cultural identity and belongingness. For us the concept of spatial representation appears to be a fundamental aspect in all governance. The argument rests on the idea that modern, differentiated society calls for representations of spatiality and belongingness that are inclusive rather than exclusive, universal rather than particular and trans-local rather than local. Our arguments for trans-local police governance are specified in terms of the universal rule of law, a uniform approach to policing, general professional police competencies and a general professional ethos in policing.

Osaaminen tietoyhteiskunnassa / Reijo Raivola & Matti Vuorensyrjä. (Sitra ; 180) Helsinki : Sitra, 1998.

Uusi tietotalous on tekemässä yliopistoon juurtuneista tutkijoista yrittäjiä, patenttia tavoittelevia keksijöitä ja oman asiantuntemuksensa kauppamiehiä ja -naisia. Kirjoittaja analysoi ammattikasvatusta osana tiedontuotannon muuttuvia muotoja sekä pohtii ammattikasvatusta tietohallintana. Akateeminen tiedontuotantomuoto on korvautumassa uudella, tuotannon sisältä löytyvällä tiedontuotantomuodolla. Siinä katsannossa ammattikasvatus, joka on kamppaillut tiensä yliopistoon, näyttääkin uudelta dinosaurukselta, joka juuri on pääsemässä dinosaurusten joukkoon, kun niiden aika on päättymässä.

”Tieteelliset työotteet ovat levittäytyneet yhä uusille toiminnan ja tekemisen alueille... Yksi niistä on johtamiskoulutus. Johtamiskoulutus onkin yksi tieteellisyyden uhri. Lupaus tieteelliselle tiedolle rakentuvasta, aikaisempaa vaikuttavammasta ja tehokkaammasta johtamisesta on ollut enemmän kuin mitä johtamistutkimus ja sille rakentuva yliopistollinen johtamiskoulutus on kyennyt kantamaan”, kirjoittaa Vesa Huotari artikkelissaan. Kirjoittaja jäsentää tieteellisen tutkimuksen ja yliopistollisen koulutuksen jännitteitä käyttäen viitekohtana kauppakorkeakoulujen antama MBA-koulutusta.

Alf Rehn: Johtajuuden ristiriidat. Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma. Jyväskylä: Docendo, 2018, 183 s. ISBN 978-9-5229-1470-5