Vernacular Turns: Narrative, Local Knowledge, and the Changed Context of Folklore

Goldstein, Diane E.

doi:10.5406/jamerfolk.128.508.0125

Cited by 57 publications

(13 citation statements)

References 83 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Lay voices filtered through biomedical discourses can, however, run the risk of reproducing consumer discourses where mental health issues are individualised (cf. Goldstein, 2015). Dependency ties of SUEs to public sector actors as buyers of services such as educational programmes and lectures are also part of this consensus-oriented approach.…”

Section: Authority Through Institutional Perspectivesmentioning

confidence: 99%

“…The authority of experiential knowledge is related to tendencies of service user professionalisation and a growing demand for service user involvement in health care systems (Dawney, 2013;Noorani, 2013). The emergence of SUEs can also be linked to the so-called 'narrative turn' in society with increased attention to sharing narratives of individual experience (Goldstein, 2015). A shift towards personal content with the sender in focus is visible both in traditional and participatory media.…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

Service user entrepreneurs and claims to authority – a case study in the mental health area

Näslund

Sjöström

Markström

2019

European Journal of Social Work

View full text Add to dashboard Cite

Section: Authority Through Institutional Perspectivesmentioning

confidence: 99%

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Service user entrepreneurs and claims to authority – a case study in the mental health area

Näslund

Sjöström

Markström

2019

European Journal of Social Work

View full text Add to dashboard Cite

“…Movements such as the Arab spring (cf. Howard et al 2011;Khondker 2011), citizen journalism (Allan 2009;Hayes, Singer & Ceppos 2007), indigenous struggles against colonial power (Cocq 2015;Lindgren & Cocq 2016) or patients' attitudes in relation to health institutions (Johansson 2013;Goldstein 2015) are some examples of where digital tools and social media are used to raise awareness about alternative narratives. This view has also been applied to people with disabilities, whose voices are too often marginalized in relation to the majority society (cf.…”

Section: Negotiating Power Onlinementioning

confidence: 99%

Negotiating Authority: Disability, Interactions and Power Relations on Twitter

Ineland¹,

Gelfgren²,

Cocq³

2019

Scandinavian Journal of Disability Research

View full text Add to dashboard Cite

Social media is often seen as an arena for negotiation of power, where marginalized voices can be given influence in the public debate. This study focuses the use of Twitter for discussions related to disabilities and disability policy in Sweden. The empirical material is gathered through the hashtag (#) "funkpol", the primary hashtag used to discuss such topics. Empirical data was gathered using a scripted Google spreadsheet. Over a period of 6 months, approximately 10.000 tweets were retrieved. Our findings show nine different categories of twitterers. According to patterns visible in the study, the most active twitterers -the private twitterers -reached out to the established power (advocacy organizations, politicians and media). However, these instances did not respond as much as they were addressed -at least not directly on Twitter. The article shows how private actors are active but not picked up in the public debate. Instead, established power structures prevailed.

show abstract

“…Tällöin menetetään kokemuskerronnan keskeisin anti terveydenhuollon tutkimukselle: kertomusten kyky avata tarkasteltava ilmiö, ei vain toisesta näkökulmasta, vaan myös lääketieteen kannalta katsottuna erilaisessa, ihmisen ja hänen tarpeensa kokonaisuutena huomioivassa kontekstissa. (Goldstein 2013;Kelly 2010, 309. ) Oma kokemus ja näkemys kuvatuista tilanteista ei estä kertojia pohtimasta tilannetta myös toisen osapuolen näkökulmasta.…”

Section: Aineistotunclassified

“…Kuten kulttuuriset kategoriat, myös tiedon hierarkkista arvottamista ohjaavat institutionaaliset kategoriat muuttuvat ajan, paikan ja toimijoiden mukaan (Bowker & Star 2000, 291;Buchert 2015, 39). Onkin muistettava, että myös lääketieteellinen tieto perustuu ideologisille arvoasetelmille, jotka ovat sekä neuvoteltavissa että myös muutettavissa esimerkiksi uuden tutkimuksen myötä (Lock 2001, 483;Fischer 2008, 584;Honkasalo 2008a, 13;Goldstein 2013). Myöskään asiantuntijuutta ja kykyä osallistua hoitojen suunnitteluun ei tule määritellä vain ammatillisen kyvykkyyden kautta, vaan on huomioitava asiantuntijuuden eri ulottuvuudet (Alasuutari 2010).…”

unclassified

Tieto, valta ja vastuu erityislasten hoidossa

Hämeenaho¹

2016

elore

View full text Add to dashboard Cite

Artikkelissa tarkastelen sitä, kuinka erityislasten vanhempien tieto ja asiantuntemus lasta koskevissa asioissa rakentuu ja kuinka siihen suhtaudutaan auttamistyön tilanteissa. Aineistoni koostuu vanhempien kokemuskertomuksista, joissa he kuvaavat erityislapsen vanhemmuuteen kasvua sekä kohtaamisia ammattilaisten kanssa auttamistyön kentillä. Tutkimukseni rakentaa kuvan epäsymmetriselle vallalle perustuvasta vuorovaikutuksesta, jossa ammattilaisen ja asiakkaan roolia määrittelevät kulttuuriset kategoriat vaikuttavat vanhempien mahdollisuuksiin osallistua auttamistyön neuvotteluihin. Näiden kategorioiden mukaan asiakkaan roolina on olla tiedon ja avun vastaanottaja, minkä seurauksena heidän asiantuntijuudelleen ei ole luontevaa paikkaa lapsen hoitoa ja kuntoutusta koskevissa neuvotteluissa. Vanhempien kokemuskertomusten mukaan heidän monipuolinen asiantuntemuksensa ei aina tule tunnistetuksi, eikä heidän tietojaan kuulla tai huomioida riittävästi. Tämän vuoksi vanhemmat kokevat joskus voimakasta tarvetta puolustaa lapsensa asiaa rikkomalla asiakkaalle annettua tiedon vastaanottajan roolia. Vanhempien toiminnan taustalla on huoli lapsesta ja siitä, pystyvätkö ammattilaiset omien erityisalojensa tuntijoina näkemään lapsen kokonaisvaltaiset tarpeet. Lapselle parasta hoitoa ja kuntoutusta ei ole mahdollista suunnitella ilman riittävää ymmärrystä lapsen arkielämästä. Vaikka hoitoa koskevan päätöksenteon tulee perustua ammattilaisten tiedolle, myös vanhemmilla oleva kokonaisvaltainen ymmärrys lapsen arjesta on tietoa, jota tarvitaan hoidon suunnittelun tueksi. Nostankin artikkelissani esiin tarpeen uusintaa asiakkaan kategoriaan sisäänkirjoitettuja käsityksiä asiakkaan toimijuudesta ja asiantuntemuksesta. Tutkimukseni osoittaa myös, kuinka tärkeää on pyrkiä erilaisten tietoperustojen tunnistamiseen ja yhteensovittamiseen, jotta toiminnan tavoitteena oleva lapsen paras voidaan saavuttaa.

show abstract

Vernacular Turns: Narrative, Local Knowledge, and the Changed Context of Folklore

Cited by 57 publications

References 83 publications

Service user entrepreneurs and claims to authority – a case study in the mental health area

Service user entrepreneurs and claims to authority – a case study in the mental health area

Negotiating Authority: Disability, Interactions and Power Relations on Twitter

Tieto, valta ja vastuu erityislasten hoidossa

Contact Info

Product

Resources

About