Toward a critical dietetics in the Nordic countries

Abstract

Whereas critical dietetics is still primarily centered on the Anglo-American countries, the movement has recently come to develop in the Nordic countries as well. On the 25th of August 2017, the first conference for critical dietetics in Scandinavia was held at Uppsala University, Sweden, and, following this, a network has been established: the Nordic Network for Critical Dietetics (NNCD). This paper is yet another step in this internationalization of critical dietetics. We discuss why we think that the Nordic countries have great potential to develop critical dietetics into an influential part of the future development of this promising international movement. We then explore three cases from a Nordic context that we see as touching upon, or being relevant for, critical dietetics. These are thematized as “Challenges to individualism and cognitivism in behavioral change policies,” “Working against stigmatization of obesity and ‘bad’ lifestyles,” and “Trust and recognition: challenges to the professions.” Each case is illustrated by a few examples of Nordic research and current public debates and campaigns from Sweden. The main argument is that the Nordic region already has a soil in which seeds of critical dietetics have been sown; it is time for them to grow.

Ruokasuhteen pedagoginen viitekehys ruokakasvatuksen näkökulmana

“…Kriittisestä näkökulmasta tarkasteltuna ruokakasvatuksen on nähty hahmottavan syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä kapea-alaisesti, vastuuttavan yksipuolisesti yksilöitä ja moralisoivan epäterveellistä syömistä. Pohjoismaisen kriittisten ravitsemusterapeuttien yhdistyksen edustajat ovat esittäneet, että käsitys "rationaalisesta kuluttajasta" ohjaa edelleen ruokakäyttäytymisen muutokseen tähtäävää toimintaa (Neuman & Lövestam, 2018). Tämän vuoksi kuluttajille jaetaan tietoa ja uskotaan sen käyttäytymistä muuttavaan voimaan, vaikka tulokset puhuvat usein päinvastaista.…”

Ruokasuhde koulutuksen ja työn ulkopuolella olevilla nuorilla aikuisilla

“…Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että maallikoiden käsitykset terveellisestä syömisestä sisältävät usein moraalista ihanteellisuutta: terveellisesti syövä on hyvä syöjä tai syö oikein (25,26). Väärän kokoiseksi tulkittu keho ja siihen liitetty epäterveellinen syömisen tapa leimataan puolestaan huonoksi (27). Kriittisen terveystutkimuksen piirissä on oltu huolissan terveelliseen syömiseen liittyvästä moraalisesta pohjavireestä, jonka avul la laajemmassa kulttuurisessa ajattelussa leimaamme ihmisiä mustavalkoisesti joko hyviksi tai huonoiksi kansalaisiksi (esim.…”

Kohti vaikuttavampaa ohjausta – ruokasuhteen viitekehys ravitsemuskasvatuksen lähestymistapana

“…Muiden muassa pohjoismaiset kriittisen ravitsemustieteen edustajat ovat arvostelleet perinteistä tapaa hahmottaa syömiskäyttäytymiseen vaikuttaminen yksilön valistamisena ja vastuuttamisena (10). Heidän mukaansa ravitsemusinter ventiot pohjautuvat edelleen pitkälti tiedon jakami selle ja markkinointistrategioille, vaikka ihmisten valistaminen "oikealla tiedolla" ei ole osoittautunut riittäväksi edellytykseksi käyttäyty misen muutokselle.…”

“…Kriittistä huomiota on kiinnitetty myös ajatukseen "vääränlaisesta" syömisestä ja siihen linkittyvään kehon koon ja muodon stigmatisointiin (10). Puheeseemme ruoasta ja syömisestä liittyy helposti moraalinen pohjavire, joka leimaa ruoan terveelliseksi ja hyväksi tai epäterveelliseksi ja huonoksi (14).…”

“…Ruokateeman käsittelyä australialaisissa koululuokissa tutkineet Leahy ja Wright nostavat esiin ruoan ja syömisen rakentuvan opetuksessa suppeasti tietynlaisena hyväksyttävänä kehona ja syömisen tapana, joihin liittyy kyseenalaistamaton ajatus vastuullisesta kansalaisesta (21). Pelkästään yksilöä vastuuttamalla unohdetaan, että käyttäytymisen lähtökohdat eivät synny vain yksilössä itsessään, vaan monimutkaisen sosiaalisten, kulttuuristen, infrastruktuurillisten ja taloudellisten reunaehtojen tuloksena (10).…”