The Fringes of Empires: Recent Scholarship on Colonial Frontiers and Borderlands in Latin America

Prado, Fabrício

doi:10.1111/j.1478-0542.2012.00837.x

Cited by 14 publications

(4 citation statements)

References 22 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Myöhemmin rajamaakoulukunta on laajentunut myös niin kutsuttuun (trans-)atlanttiseen näkökulmaan, jossa atlanttiset valuma-alueet muodostavat oman rajaseutunsa ja kulttuurihistoriansa, joka rakentuu vahvasti orjakaupan historialliseen kontekstiin (Prado 2012;Guidotti-Hernández 2016). Tämä tutkimuslinja kysyy: voiko valtameri olla rajamaa?…”

Section: Vyöhykkeistä Rajamaihin Ja Niiden Luonnonsuojelullistamiseenunclassified

Erämaiden omimisesta häilyviin metsänreunakohtaamisiin

Laako

2022

A&Y

View full text Add to dashboard Cite

Rajavyöhyke (frontier) on käsite, jolla on viitattu sekä eteenpäin kulkevaan linjaan että perifeeriseen alueeseen, johon kohdistuu valtasuhteita muokkaavia resurssivalloituksia. Rajamaiden (borderlands) käsite taas syntyi paikkaamaan rajavyöhykkeen kolonialistisina pidettyjä jakolinjoja tutkimalla joko kirjaimellisia tai kuvainnollisia valtakeskusten reuna-alueita niiden asukkaiden näkökulmasta ja omilla ehdoillaan. Kumpikin käsite tutkii kuitenkin samanlaista kohdetta: syrjäseutuja. Viime vuosikymmeninä monille luonnon monimuotoisuudeltaan rikkaille metsänreunoille on kohdistunut erilaisia luonnonsuojelullisia toimia ja tavoitteita, joita on pääosin tulkittu erämaita omivan ekologisen vyöhykkeen (eco-frontier) käsitteen kautta. Tämä artikkeli valottaa rajavyöhykkeen ja rajamaan käsitteiden luontosuhdetta tutkimalla, mitä metsäisten reuna-alueiden luonnonsuojelullistaminen merkitsee. Artikkeli käsittelee asetelmaa Selva Mayan eli niin sanotun Maya-metsän tapauksessa. Selva Maya on luonnonsuojelijoiden ja tutkijoiden kehittelemä termi, jolla viitataan Mesoamerikan trooppisen sademetsän suojeluun Meksikon, Guatemalan ja Belizen reunamilla. Selva Mayan tarkastelu osoittaa, että eko-vyöhykkeen oletukset erämaiden omimisesta toisintavat ongelmallisia jakolinjoja. Artikkeli käsitteellistääkin vaihtoehtona ekologisia rajamaita (eco-borderlands) reuna-alueiksi, joihin kohdistuu ekologisia toimia ja huolia. Samalla ne ovat kuitenkin kohtaamispaikkoja ja risteyksiä, joiden valtasuhteet väistävät autenttisia määritelmiä ja luovat omanlaisiaan, sekoittuneita, epäpuhtaita luontosuhteita.

show abstract

Section: Vyöhykkeistä Rajamaihin Ja Niiden Luonnonsuojelullistamiseenunclassified

Erämaiden omimisesta häilyviin metsänreunakohtaamisiin

Laako

2022

A&Y

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…As épocas medieval e moderna, neste caso devido ao processo de afirmação e concorrência dos impérios pluricontinentais e oceânicos, tem fornecido bons exemplos para uma discussão em torno dos conceitos de "fronteira" e de "zonas de contacto", da sobreposição de jurisdições e soberanias e das relações centro/periferia (AAVV, 2003;Prado, 2012). Vejamos, de forma breve, o caso dos reinos cristãos peninsulares ao tempo da Reconquista, período durante o qual se configurou uma concepção matricial de fronteira que perdurou nos séculos seguintes.…”

Section: Questões Préviasunclassified

Las fronteras en el mundo atlántico (siglos XVI-XIX)

Truchuelo García,

Reitano,

Vincent

et al. 2017

View full text Add to dashboard Cite

En las sociedades de la modernidad, las "fronteras" se convierten en marcas o limes que determinan ámbitos o zonas de contacto que, de alguna manera, han servido para crear y recrear marcos generales de diferenciación y de posibles comparaciones a partir de sus componentes sociales, económicos, culturales, políticos, religiosos, etc., distinguiendo así, ambos márgenes. Hablamos por ello de "fronteras" en plural, distintas y cambiantes, pero con un punto común, esto es la idea de un límite o linde que puede ser extenso, dilatado, poroso o difuminado. Al mismo tiempo, en muchos casos estas "fronteras" no se muestran en sí como separadoras. Por el contrario, constituyen la basa que ha permitido la aparición de determinados procesos de permeabilidad y percolación que provocan un importante efecto de convergencia siendo así también zonas o espacios de encuentro, contacto e intercambio. En este sentido, el reto de la presente compilación de trabajos es el de pensar las fronteras dentro de unas monarquías hispano lusitanas agregativas. Las innumerables formas de abordaje, aspectos y dinámicas que confluyen en pensar las "fronteras" en el Mundo Atlántico fundan un aliciente más para este encuentro de miradas que resume, en gran medida, el espíritu propio del proyecto de la Red interuniversitaria de Historia del Mundo Ibérico del Antiguo Régimen a las Independencias.

show abstract

“…Para uma síntese da literatura sobre fronteira e zonas de contacto na América Latina, verPrado, 2012. …”

unclassified

Horizontes de reformas e luzes : uma leitura historiográfica a partir da América portuguesa

Rodrigues¹

2017

El Ocaso Del Antiguo Régimen en Los Imperios Ibéricos

View full text Add to dashboard Cite

Alguma historiografia portuguesa e brasileira tem analisado as dinâmicas culturais nos reinados de D. José e D. Maria I partindo das reformas pombalinas, associandoas a uma concepção «moderna» e «ilustrada» da governação. Ora, no tocante à representação do marquês de Pombal como um «déspota esclarecido», talvez seja bom relembrar as palavras de Luís António de Oliveira Ramos que, em texto sobre o significado do reformismo pombalino, defendeu que este foi, antes de mais, uma praxis: «É uma praxis de mudança que anuncia o porvir» (Ramos, 1988, p. 28). Sublinhou, assim, que o reformismo activo e a vontade de mudança do pombalismo foram sobretudo um anúncio de futuro. Tendo em consideração «as limitações de abertura da modernidade do pombalismo» (Pereira, 2004, p. 135)1 e a desconfiança do centro político face ao fermento de ideias e a princípios defendidos por autores conotados com o ideário iluminista, não será de estranhar que tenha sido somente após o afastamento do marquês de Pombal do poder e, sobretudo, depois da fundação da Academia Real das Ciências, em Lisboa, por aviso régio de 24 de Dezembro de 1779, que se manifestou em Portugal e no império o espírito iluminista

show abstract

The Fringes of Empires: Recent Scholarship on Colonial Frontiers and Borderlands in Latin America

Cited by 14 publications

References 22 publications

Erämaiden omimisesta häilyviin metsänreunakohtaamisiin

Erämaiden omimisesta häilyviin metsänreunakohtaamisiin

Las fronteras en el mundo atlántico (siglos XVI-XIX)

Horizontes de reformas e luzes : uma leitura historiográfica a partir da América portuguesa

Contact Info

Product

Resources

About