Mortality of treatment-seeking men and women with alcohol, opioid or other substance use disorders – A register-based follow-up study

Pitkänen, Tuuli; Kaskela, Teemu; Levola, Jonna

doi:10.1016/j.addbeh.2020.106330

Cited by 8 publications

(4 citation statements)

References 23 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…All in-patients ( n = 4558) and out-patients ( n = 95) in the electronic treatment document system from March 1997 to the end of 2009 were included as well as a group of in-patients ( n = 634) before the electronic documenting system was implemented. 17 The mean number of days in treatment was 24, ranging from 1 to 280 days.…”

Section: Methodsmentioning

confidence: 99%

“…Previous research conducted in this study population and others has found that gender, date of birth, education and urban versus rural living are associated with mortality. 17,19,20 The background variables derived from treatment data ( n = 10 605) included gender, decade of birth and living in the urban capital area or in other, more rural, parts of Finland. Additionally, data from the national Register of Completed Education and Degrees were provided by Statistics Finland.…”

Section: Methodsmentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

In-patient psychiatric care and non-substance-related psychiatric diagnoses among individuals seeking treatment for alcohol and substance use disorders: associations with all-cause mortality and suicide

2022

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

Background The largest excess mortality risk has been reported for combinations of psychiatric disorders that included substance use disorders. Aims To study the associations of different non-substance-related in-patient psychiatric diagnoses with all-cause mortality and suicide up to 28 years of age after entering substance use treatment. Method National register data on psychiatric hospital admissions and death were combined with the treatment records of over 10 000 individuals in substance use treatment between 1990 and 2009. Cox regression was used to calculate hazard ratios (HRs) with 95% CIs for all-cause and suicide-specific mortality from the time of entering substance use treatment. Results Nearly one-third (31.4%; n = 3330) of the study population had died during follow-up or by their 65th birthday, with more than one in ten (n = 385) from suicide. Over half of the study population (53.2%) had undergone psychiatric in-patient care and 14.1% involuntary psychiatric care during the study period. Bipolar disorder and unipolar depression were associated with a 57% (HR 1.57, 95% CI 1.18–2.10) and 132% (HR 2.32, 95% CI 1.21–4.46) increase in risk of suicide, respectively. Involuntary psychiatric care was associated with a 40% increase in risk of suicide (HR 1.42, 95% CI 1.05–1.94). Conclusion Severe psychiatric morbidity is common among individuals seeking treatment for alcohol and/or substance use and specifically mood disorders appear to increase the risk of suicide. Treatment service planning needs to focus on integrated care for concomitant substance use and psychiatric disorders to address this risk.

show abstract

Section: Methodsmentioning

confidence: 99%

Section: Methodsmentioning

confidence: 99%

In-patient psychiatric care and non-substance-related psychiatric diagnoses among individuals seeking treatment for alcohol and substance use disorders: associations with all-cause mortality and suicide

2022

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…) Jani Selinin tutkimuskatsauksen mukaan potilaat sitoutuvat Suomessa korvaushoitoon hyvin, mutta hoito on pitkäkestoista ja korvaavasta lääkkeestä vieroittautuminen vähäistä (14). Tutkimukset osoittavat päihteiden käytön vähenevän hoidon aikana (2,(15)(16)(17) sekä antavat viitteitä myös huume-ja omaisuusrikosten vähenemisestä (18), kouluttautumisesta, ihmissuhteiden kohenemisesta ja asumistilanteen parantumisesta (19), masentuneisuuden vähenemisestä ja elämänlaadun kohentumisesta (20), kuolleisuusriskin pienentymisestä (21) sekä työllistymisestä (22). Samansuuntaisia tuloksia on raportoitu mm.…”

Section: Johdantounclassified

Työntekijöiden näkemyksiä opioidiriippuvuuden korvaushoitolääkkeen valintaan ja apteekkijakeluun siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä

Tourunen¹,

Vahter²,

Jokelainen³

et al. 2022

SLA

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

Opioidiriippuvuuden korvaushoidon potilaiden siirtyminen apteekkijakelun ja perusterveydenhuollon piiriin ei ole toteutunut viimeisimmän korvaushoitoasetuksen (33/2008) tavoitteiden mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan korvaushoidon työntekijöiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat korvaushoitolääkkeen valintaan ja potilaan mahdollisuuteen siirtyä apteekkijakeluun. Artikkeli perustuu korvaushoitoyksiköiden työntekijöiden yksilö- ja ryhmähaastattelujen (N=40) ja työntekijöille suunnatun kyselyn (N=88) avovastausten teemakohtaisiin aineistolähtöisiin sisällönanalyyseihin. Työntekijöiden haastattelujen perusteella korvaushoidon käytännöt ja lääkevalintojen perustelut vaihtelivat eri paikkakuntien välillä. Buprenorfiinia käytettiin yleensä korvaavana lääkkeenä kuntouttavassa ja metadonia haittoja vähentävässä korvaushoidossa, mutta näkemykset buprenorfiinin ja metadonin hyödyistä ja haitoista suhteessa toisiinsa ja eri potilasryhmiin vaihtelivat. Työntekijöiden mukaan metadonin käytön yleistymiseen korvaushoidossa on voinut vaikuttaa sen alhaisempi hinta. Apteekkijakeluun siirtymisestä oli myönteisiä kokemuksia: se voi vahvistaa potilaan vastuunottoa omasta kuntoutumisestaan, vähentää hoitoon liittyvää stigmaa ja normalisoida hoitoa tavalliseksi sairaudenhoidoksi. Korvaushoitolääkkeen omavastuuosuus, jatkohoitopaikkojen vähyys, hoitoyksikön vaihtumiseen liittyvät tekijät sekä oheiskäytön jatkuminen ovat kuitenkin estäneet potilaiden siirtymisiä apteekkijakeluun. Haastattelujen perusteella työntekijät kaipaavat valtakunnallisia hoitolinjauksia, mutta korostavat myös yksilöllisen hoidon merkitystä. Hoidon toteutuksessa tarvittaisiin edelleen yhtenäisempää näkemystä hoidon tavoitteista ja periaatteista. Hoidon kehittäminen osana laajempaa hoito- ja kuntoutusjärjestelmää vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden suunnitelmallisempaa yhteistyötä. Uusi pistettävä pitkävaikutteinen lääke voi vähentää merkittävästi apteekkijakelun tarvetta.

show abstract

“…Unfortunately, numbers have been increasing in recent years [1]. Furthermore, approximately 28% of all SUD patients die within fifteen years after seeking treatment, with a mean age under 50 years [2]. There are many different substances with addictive potential, e.g., alcohol, cocaine, or heroin [3].…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Prevalence of Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) among Substance Use Disorder (SUD) Populations: Meta-Analysis

Rohner

Gaspar²,

Philipsen³

et al. 2023

IJERPH

View full text Add to dashboard Cite

(1) Background: Attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) is characterized by a persistent pattern of age-inappropriate levels of inattention and/or hyperactivity/impulsivity that results in functional impairment at work, education, or hobbies and affects family life, social contacts, and self-confidence. ADHD is a comorbid condition associated with a prognosis of severe substance use disorder (SUD) and the early onset of such. The aim of this meta-analysis was to obtain the best estimate of the prevalence of ADHD in SUD populations. (2) Methods: A literature research was conducted using PUBMED® and Web of Science®. The following search terms were used: [ADHD], [prevalence], and [substance use disorder]. RStudio® was used for meta-analysis methods. (3) Results: In total, 31 studies were included. We estimate the prevalence of ADHD among SUD patients at 21%.

show abstract

Mortality of treatment-seeking men and women with alcohol, opioid or other substance use disorders – A register-based follow-up study

Cited by 8 publications

References 23 publications

In-patient psychiatric care and non-substance-related psychiatric diagnoses among individuals seeking treatment for alcohol and substance use disorders: associations with all-cause mortality and suicide

In-patient psychiatric care and non-substance-related psychiatric diagnoses among individuals seeking treatment for alcohol and substance use disorders: associations with all-cause mortality and suicide

Työntekijöiden näkemyksiä opioidiriippuvuuden korvaushoitolääkkeen valintaan ja apteekkijakeluun siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä

Prevalence of Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) among Substance Use Disorder (SUD) Populations: Meta-Analysis

Contact Info

Product

Resources

About