Misinformation? Disinformation?

Bertolami, Charles N.

doi:10.1016/j.joms.2022.06.009

Cited by 5 publications

(2 citation statements)

References 7 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…mm. Norri-Sederholm ym., 2020; Warlde & Derakhshan, 2017) eli tiedon jakaja ei välttämättä ole tietoinen levittämänsä tiedon epätodenmukaisuudesta, eikä tiedon jakamisen taustalla ole aikomusta aiheuttaa vahinkoa (Bertolami, 2022). Viitekehyksen kolmantena käsitteenä käytetään malinformaation määritelmää, millä tarkoitetaan mis-ja disinformaatiosta eroten todellisuuteen perustuvaa tietoa, jonka käyttötarkoitusta on muutettu esimerkiksi poistamalla tai muokkaamalla alkuperäistä tietoa ja jakamalla se henkilön, organisaation tai valtion vahingoittamiseksi (Baines & Elliot, 2020, 12;Warlde & Derakhshan, 2017, 20).…”

Section: Informaatiotutkimus X(xx) Xx-xx XXunclassified

Viranomaisten velvollisuus ja mahdollisuudet oikaista virheellistä tietoa

Koistinen,

Sommarberg,

Sederholm

2023

INF

View full text Add to dashboard Cite

Artikkelissamme selvitämme, millainen velvollisuus ja millaiset mahdollisuudet viranomaisilla on oikaista virheellistä tietoa. Perustelemme lisäksi, miksi virheellisen tiedon oikaiseminen on merkityksellistä viranomaistoiminnassa ja millaisia käytännön mahdollisuuksia oikaisemiseen on olemassa. Tutkimuksessamme käytämme käsitettä virheellinen tieto kuvaamaan harhaanjohtavaksi tiedoksi tarkoitettua tietoa sekä informaatiovaikuttamisen tuloksena syntynyttä tietoa. Suomessa viranomaisilla on lainsäädäntöön perustuva velvollisuus jakaa oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, virheellisen tiedon leviämisen estämiseksi. Tutkimusaineiston perusteella viranomaisilla on haasteita tunnistaa virheellinen tieto ja muodostaa yhteinen tilannekuva informaatioympäristöstä organisaatioiden välillä. Lainsäädäntö ei Suomessa merkittävästi rajoita virheellisen tiedon levittämistä muutoin kuin lainvastaisen sisällön osalta. Siitä huolimatta virheellisen tiedon oikaiseminen on välttämätöntä viranomaisten uskottavuuden ja luottamuksen ylläpitämiseksi muuttuvassa informaatioympäristössä. Keräsimme tutkimusaineiston eri puolilla Suomea järjestetyillä turvallisuuskahviloilla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

show abstract