Katomuotojen eteneminen yleiskielen <i>hd</i>-yhtymässä Helsingin puhekielessä

Abstract

Artikkeli tarkastelee yleiskielen hd-yhtymän (kahdeksan) esiintymiä Helsingin puhekielessä ja mallintaa katomuotojen (kaheksan) etenemistä reaaliajassa. Artikkelin aineistona käytetään osaa Helsingin puhekielen pitkittäiskorpuksesta, joka kattaa haastatteluja kolmesta eri aikapisteestä: 1970-, 1990- ja 2010-luvuilta. Artikkeli esittää kokonaiskuvan hd-yhtymän variaatiosta ja muutoksesta näiden kolmen aikapisteen välillä ja tarkastelee myös lekseemikohtaisia eroja. Katomuotojen oletetaan etenevän diffuusiomallin mukaisesti hitaasti muotoryhmästä toiseen. Artikkeli osoittaa, että katomuodot yleistyvät Helsingin puhekielessä haastattelukierrokselta toiselle. Valtaosa havaittavasta muutoksesta on peräisin muutamista keskeisistä lekseemeistä, mutta kato etenee myös uusiin lekseemeihin. Kadon etenemistä seurataan niin morfologisten muotoryhmien kuin yksittäisten lekseemien tasolla. Tilastollisina menetelminä hyödynnetään korrelaatiotestejä ja Wilcoxonin testejä. Tulokset osoittavat kadon etenevän Helsingin puhekielessä diffuusiomallin mukaisesti muotoryhmästä toiseen, mutta kato on kaikkein yleisintä hyvin yleisissä sanoissa. The advancement of /d/ deletion after /h/ in Helsinki Finnish The article examines the linguistic variable /hd/ (kahdeksan) in Helsinki Finnish and models the advancement of /d/ deletion in the variable (kaheksan) in real time. The article uses a subset of the longitudinal corpus of Finnish spoken in Helsinki, which includes recordings dating from three points in time: the 1970s, the 1990s and the 2010s. The article presents an overview of the variation and change in the variable between these three time points, and simultaneously examines differences between lexemes and lexeme groups. Deletion is assumed to follow a diffusion pattern, slowly advancing from one morphological group to another. The article shows that such deletion becomes more common over time. The observed change is mostly due to a few high-frequency lexemes, but deletion advances to new lexemes as well. The diffusion is followed both in morphological groups and in lexemes. Methodologically the study uses statistical correlation tests and Wilcoxon signed-rank tests. The results indicate that deletion advances according to the diffusion pattern in Helsinki Finnish even though deletion is most common in very frequent words.