Intonation (ii)

Leedy, Douglas; Haynes, Bruce

doi:10.1093/gmo/9781561592630.article.53762

Cited by 3 publications

(2 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…The former use it in reference to the prosody of speech -the characteristic rise and fall of a pitch-level in pronunciation of phrases and sentences. The latter refer to the method of treating a musical pitch in performance, which encompasses both, the theoretical aspect (e.g., the system of tuning) and the practical aspect (accuracy of playing or singing in tune and the extent of expressive exaggerations) [126]. Yavorsky forged yet another understanding of "musical intonation" in his framework of "musical speech".…”

Section: The Effects Of Cultural Transmission On Music Structuresmentioning

confidence: 99%

The evolution of human music in light of increased prosocial behavior: a new model

Nikolsky,

Benítez-Burraco

2023

Physics of Life Reviews

View full text Add to dashboard Cite

Section: The Effects Of Cultural Transmission On Music Structuresmentioning

confidence: 99%

The evolution of human music in light of increased prosocial behavior: a new model

Nikolsky,

Benítez-Burraco

2023

Physics of Life Reviews

View full text Add to dashboard Cite

“…Toisessa merkityksessään intonaatio tarkoittaa sävelkorkeuden tulkinnallista hallintaa (Leedy & Haynes 2007). Tässä merkityksessä "hyvä intonaatio" tarkoittaa "oikeanlaista" poikkeamista tasavireisen viritysjärjestelmän sävelkorkeudesta.…”

Section: Esitysmoodiunclassified

Semioottiset moodit populaarimusiikin tuotannossa

Heikkinen¹

2007

EVK

View full text Add to dashboard Cite

Mihin se musiikki menee sitten kun se on soitettu?", kysyy viisivuotias Tuomas Helsingin kaupunginkirjaston (2007) kyselypalstalla internetissä, ja asettaa näin oivallisesti kyseenalaiseksi erään musiikkia koskevan perusolettamuksemme. Musiikillinen kommunikaatio on perinteisesti nähty kolmen osapuolen -musiikin, esittäjän ja kuulijan -välisenä suhteena. Nämä kolme, jotka kaikki ovat olemassa ennen konserttia, saapuvat konserttiin, muodostavat keskenään vuorovaikutussuhteen, poistuvat konsertista, ja jatkavat olemistaan konsertin jälkeen. Musiikin olemassaolon ennen ja jälkeen konsertin varmistaa se, että joku on sen säveltänyt, antanut sille elämän. Säveltäjän rooli tässä kolmikantaisessa kommunikaatiomallissa on siis varmistaa, että kuten esittäjä ja kuulija, myös musiikki on olemassa konsertin ulkopuolella. I Jos siis konsertti sali syttyy tuleen kesken konsertin ja sali evakuoidaan, "me emme ajattele, että [Beethovenin] seitsemäs sinfonia on loppunut" , kuten Jean-Paul Sartre asian ilmaisee, "vaan että ainoastaan sen esitys on päättynyt" (siteerattu Cook 1990: 36).2 Musiikki jatkaa olemassaoloaan, vaikka konserttisali tuhoutuisikin. Mutta selvää on, että musiikin olemassaolo ei ole samankaltaista kuin esittäjänja kuulijan olemassaolo. Kun esittäjä ja kuulija saapuvat konserttiin autoillaan, millä kulkuneuvolla musiikki saapuu? Ja kun konsertin päätyttyä esittäjä ja kuulija menevät koteihinsa nukkumaan, "mihin se musiikki menee"? Koska emme tiedä, missä musiikki konserttien välillä lymyää, ehdotan ontologisesti taloudellisempaa ratkaisua. Musiikillista kommunikaatiota ei tule pitää kolmen vaan kahden -musiikin tuottajan ja käyttäjän -välisenä kauppana. Musiikki on olemassa vain siinä tapahtumassa, jossa musiikin tuottaja ja käyttäjä kommunikoivat musiikillisesti, joko kasvokkain tapahtuvassa tai välittyneessä kommunikaatiotapahtumassa. Musiikki ikään kuin lihallistuu siinä -muun ajan se on olemassa pelkkänä abstraktiona. Musiikillisessa kommunikaatiossa musiikin tuottajalla, jonka näkökulmasta kommunikaatiota jatkossa yksinomaan tarkastelen, on käytettävissään laaja valikoima erilaisia musiikillisiaja ei-musiikillisia merkityksen muodostamisen tapoja ja välineitä. Tutkimuskirjallisuudessa näitä on kutsuttu mm. symbolisiksi moodeiksi (Fornäs 1995: 158), kommunikatiivisiksi moodeiksi (Norris 2004, viestinnän ja kommunikaation keinoiksi (Thompson 1995: 16) semioottisiksi systeemeiksi (MuntigI2004: 31) ja semioottisiksi resursseiksi (Lim 2004: 51 -52). Yleisin käytössä Musiikki a tuotetaan , välitetään ja vastaanotetaan monin erinäisin tavoin . Niinpä termit "esittäj ä", "kuulij a", "kon sertti " ja "säveltäjä" tulee tässä yhteydessä ymmärtää mahdolli simman laaja-alaisesti. 2 Kaikki sitaattien käännökset OH, ellei toisin mainittu.

show abstract

La enseñanza inicial de la entonación en instrumentos de viento-metal y lenguaje musical en España. Un estudio exploratorio con profesorado de escuelas de música

Giménez

Murillo

Mateu-Luján

2022

Rev. electrón. complut. investig. educ. music.

View full text Add to dashboard Cite

La entonación es probablemente el factor más importante de una buena formación en instrumentos de entonación variable, como los de viento metal. Es una habilidad compleja que compromete aspectos perceptivos y productivos, así como a su coordinación. Debido a diferentes factores, los expertos confirman que no existe una aproximación específica y sistemática a la enseñanza de la entonación en esta familia de instrumentos, al menos comparado con otros aspectos de la interpretación. Este estudio exploratorio es parte de un trabajo de mayor alcance. Su objetivo ha sido identificar la praxis del profesorado de instrumentos de viento-metal y lenguaje musical en los procesos de enseñanza de la entonación en el nivel inicial en el ámbito de ocho escuelas de música. Fueron realizados varios grupos de discusión en España con un total de 32 docentes con al menos 20 años de experiencia docente en el nivel inicial de enseñanzas musicales. Se realizó un análisis recursivo utilizando las categorías previas: percepciones sobre la entonación, contenidos, metodología, evaluación y recursos TIC. Los resultados visibilizan inconsistencias en la enseñanza de la entonación, la prevalencia de formas intuitivas basadas en la experiencia y formación del profesorado, pero que carecen de una sistematización teórica que la sustente, la falta de coordinación entre el profesorado de lenguaje musical y el de especialidades instrumentales y, además, la ausencia de un marco o modelo generalizado de evaluación en las enseñanzas iniciales de las especialidades instrumentales.

show abstract

Intonation (ii)

Cited by 3 publications

References 0 publications

The evolution of human music in light of increased prosocial behavior: a new model

The evolution of human music in light of increased prosocial behavior: a new model

Semioottiset moodit populaarimusiikin tuotannossa

La enseñanza inicial de la entonación en instrumentos de viento-metal y lenguaje musical en España. Un estudio exploratorio con profesorado de escuelas de música

Contact Info

Product

Resources

About