Individual- and Company-Level Predictors of Receiving Vocational Rehabilitation: A Multilevel Study of Finnish Private Sector Workplaces

Laaksonen, Mikko; Rantala, Juha; Liukko, Jyri; Polvinen, Anu; Varis, Jarno; Kesälä, M; Kuivalainen, Susan

doi:10.1007/s10926-019-09869-8

Cited by 2 publications

(4 citation statements)

References 31 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…The consistent finding of previous studies is that rehabilitees have a higher incidence of illness than the rest of the population, which is natural considering whom the rehabilitation is intended for [ 9 , 10 ]. In Finland, the volume of vocational rehabilitation organized by the national pension scheme is greater than that organized by the earnings-related pension system [ 7 , 8 ].…”

Section: Discussionsupporting

confidence: 83%

“…We do not assume that it affected the results. It is difficult to compare our findings on the distribution of participants in rehabilitation with previous studies, because they only examined rehabilitation organized by one of the parties, either the national pension or the earnings-related pension scheme [ 9 , 10 ]. Future studies should also include both providers of occupational health care.…”

Section: Discussionmentioning

confidence: 99%

“…Among employees, undergoing vocational rehabilitation has been more common among women, older age groups, and persons with a lower socioeconomic position, as well as those with previous sickness absence [ 9 , 10 ]. Lower occupational status has also predicted lower odds for early rehabilitation [ 10 ].…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

See 2 more Smart Citations

Effects of Vocational Rehabilitation on the Use of Health Care Services in Finland: A Propensity Score Analysis

Rinne

Perhoniemi

2022

IJERPH

View full text Add to dashboard Cite

Vocational rehabilitation may affect the frequency of health care use by improving the access or reducing the need for health care. We examined whether participation in rehabilitation effects the healthcare services use. Register-based data was utilized on all individuals aged 15–60 living in the city of Oulu, Finland, who started vocational rehabilitation in 2014–2015 (N = 784). We examined the use of outpatient health care services from 1.5 years before to 1.5 years after the start of rehabilitation and 1.5 years after the end of rehabilitation, and compared it to the propensity score matched controls. Rehabilitees had on average 1.5 visits to outpatient health care services in the 6th quarter before the start of rehabilitation. In the 4th quarter before the start of rehabilitation, that number increased to 1.8. After the rehabilitation period, the quarterly number of visits returned to the same level as at the beginning of the follow-up. The biggest changes were in the use of occupational health services. Compared to the propensity score matched controls, vocational rehabilitation did not appear to affect the use of health care services. Vocational rehabilitation seems to replace need for other services but not to affect the need to receive treatment for the underlying disease.

show abstract

Section: Discussionsupporting

confidence: 83%

Section: Discussionmentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

Effects of Vocational Rehabilitation on the Use of Health Care Services in Finland: A Propensity Score Analysis

Rinne

Perhoniemi

2022

IJERPH

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Työeläkekuntoutukseen osallistumista koskevat aiemmat tulokset ovat samansuuntaisia kuin Kelan kuntoutusta koskevat tulokset, joskin tutkimustietoa tästäkin on vähän. Vuoden 2010 lopussa yksityisen sektorin palveluksessa olleiden kuntoutusta tarkastelevan tutkimuksen mukaan ammatillisen kuntoutuksen alkavuus vuosina 2011-2016 oli suurin matalammin koulutetuilla ja matalassa ammattiasemassa olevilla, kun useita yksilö-ja työpaikkatason tekijöitä oli huomioitu (19).…”

Section: Taustaunclassified

Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot - rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018

Rinne¹,

Blomgren²

2022

SLA

View full text Add to dashboard Cite

Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomisista eroista on vain vähän tietoa. Tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja kuntoutukseen osallistumisessa on ylipäätään ja eri osajärjestelmissä koulutuksen, ammattiaseman ja tulojen mukaan sekä selittyvätkö kunkin sosioekonomisen aseman mittarin mukaiset erot muilla sosioekonomisen aseman mittareilla, siviilisäädyllä ja sairastavuudella. Aineistona oli rekisteriaineisto Oulussa vuonna 2018 asuneista 25–64-vuotiaista (N=99569) sekä heidän sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etuuksien käytöstään. Kuntoutukseen osallistuneiksi määrittelimme kaikki julkisen terveyspalvelujärjestelmän, Kelan tai työeläkelaitosten kuntoutukseen tai työterveyshuollon tai yksityiseen fysioterapiaan vuoden 2018 aikana osallistuneet. Menetelminä käytimme ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Kuntoutukseen osallistuminen oli keskimääräistä harvinaisempaa perusasteen koulutuksen saaneilla, yrittäjillä ja työttömillä sekä alimmassa tuloneljänneksessä, kun ikä ja sukupuoli oli huomioitu. Siviilisäädyn, muiden sosioekonomisten ja sairastavuuteen liittyvien taustatekijöiden vakioiminen ei juuri muuttanut tuloksia. Julkisen terveyspalvelujärjestelmän järjestämään kuntoutukseen osallistuivat todennäköisimmin työelämän ulkopuolella olevat ja pienituloiset. Kelan kuntoutukseen osallistuneiden profiili oli samankaltainen, mutta lisäksi Kelan kuntoutukseen osallistuivat todennäköisimmin korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt. Työeläkekuntoutukseen osallistuivat todennäköisimmin keskiasteen suorittaneet, opiskelijat ja muut työelämän ulkopuolella olevat sekä keskituloiset. Työterveyshuollon fysioterapiaan ja yksityiseen fysioterapiaan osallistuivat todennäköisimmin korkeasti koulutetut, palkansaajat sekä hyvätuloiset; yksityiseen fysioterapiaan usein myös yrittäjät. Matalimmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla on muita pienempi todennäköisyys osallistua kuntoutukseen. Kohdentuessaan hyväosaisille kuntoutus saattaa osin ylläpitää väestön sosioekonomisia terveyseroja. Kuntoutuksen sosioekonomisista eroista saatavaan kuvaan vaikuttaa kuitenkin se, mikä kaikki kuntoutus tutkimuksessa on mahdollista huomioida.

show abstract

Individual- and Company-Level Predictors of Receiving Vocational Rehabilitation: A Multilevel Study of Finnish Private Sector Workplaces

Cited by 2 publications

References 31 publications

Effects of Vocational Rehabilitation on the Use of Health Care Services in Finland: A Propensity Score Analysis

Effects of Vocational Rehabilitation on the Use of Health Care Services in Finland: A Propensity Score Analysis

Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot - rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018

Contact Info

Product

Resources

About