Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot - rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018

Abstract

Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomisista eroista on vain vähän tietoa. Tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja kuntoutukseen osallistumisessa on ylipäätään ja eri osajärjestelmissä koulutuksen, ammattiaseman ja tulojen mukaan sekä selittyvätkö kunkin sosioekonomisen aseman mittarin mukaiset erot muilla sosioekonomisen aseman mittareilla, siviilisäädyllä ja sairastavuudella. Aineistona oli rekisteriaineisto Oulussa vuonna 2018 asuneista 25–64-vuotiaista (N=99569) sekä heidän sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etuuksien käytöstään. Kuntoutukseen osallistuneiksi määrittelimme kaikki julkisen terveyspalvelujärjestelmän, Kelan tai työeläkelaitosten kuntoutukseen tai työterveyshuollon tai yksityiseen fysioterapiaan vuoden 2018 aikana osallistuneet. Menetelminä käytimme ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Kuntoutukseen osallistuminen oli keskimääräistä harvinaisempaa perusasteen koulutuksen saaneilla, yrittäjillä ja työttömillä sekä alimmassa tuloneljänneksessä, kun ikä ja sukupuoli oli huomioitu. Siviilisäädyn, muiden sosioekonomisten ja sairastavuuteen liittyvien taustatekijöiden vakioiminen ei juuri muuttanut tuloksia. Julkisen terveyspalvelujärjestelmän järjestämään kuntoutukseen osallistuivat todennäköisimmin työelämän ulkopuolella olevat ja pienituloiset. Kelan kuntoutukseen osallistuneiden profiili oli samankaltainen, mutta lisäksi Kelan kuntoutukseen osallistuivat todennäköisimmin korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt. Työeläkekuntoutukseen osallistuivat todennäköisimmin keskiasteen suorittaneet, opiskelijat ja muut työelämän ulkopuolella olevat sekä keskituloiset. Työterveyshuollon fysioterapiaan ja yksityiseen fysioterapiaan osallistuivat todennäköisimmin korkeasti koulutetut, palkansaajat sekä hyvätuloiset; yksityiseen fysioterapiaan usein myös yrittäjät. Matalimmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla on muita pienempi todennäköisyys osallistua kuntoutukseen. Kohdentuessaan hyväosaisille kuntoutus saattaa osin ylläpitää väestön sosioekonomisia terveyseroja. Kuntoutuksen sosioekonomisista eroista saatavaan kuvaan vaikuttaa kuitenkin se, mikä kaikki kuntoutus tutkimuksessa on mahdollista huomioida.

Identifying user profiles of healthcare, social and employment services in a working-age population: A cluster analysis with linked individual-level register data from Finland

“…Adjusted for all covariates, assignment to this cluster was more likely among females, younger persons, those currently not married, those with tertiary education and those who were upper non-manual employees. This result partly corroborates previous Finnish research showing that adjusted for health status, those with higher education are more likely to participate in rehabilitation compared to those with low education [ 35 ]. The result may indicate that those with higher qualifications and higher social position may have been more able to navigate the care system and seek the services that they need to cope with their disability.…”

“…those with low education [35]. The result may indicate that those with higher qualifications and higher social position may have been more able to navigate the care system and seek the services that they need to cope with their disability.…”