Artikkeli 25 suudesta puhdistettua käyttäytymistä ole. Sosiaalipsykologian historiassa sosiaalisuuden perustana on pidetty sosiaalisia normeja ja asenteita, sosiaalista vaikuttamista, yhteisten merkitysten antamista, mukautumista toisiin ihmisiin ja tottelevaisuutta (Burr 2004). Usein sosiaalisuutta määritellään tai mitataan sen perusteella, kuinka paljon ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa. Jos esimerkiksi verkkopalvelussa on paljon viestejä, päättelemme, että kyse on vilkkaasta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Olennaista on kuitenkin se, millaisia merkityksiä annamme vuorovaikutukselle. Vuorovaikutus-sanan loppuosa eli se, miten ihmiset vaikuttavat toisiinsa, on vuorovaikutuksen kannalta keskeistä (Eskola 1982). Jos keskusteluryhmässä olevat runsaat viestit eivät vaikuta kanssatoimijoihin mitenkään, ei voitane puhua vilkkaasta vuorovaikutuksesta, vaan runsaasta puheenvuorojen määrästä. Sosiaalisuus ja vuorovaikutus eivät siis ole pelkästään määrällisiä ilmiöitä, vaan tärkeää on myös se, millainen sosiaalinen merkitys ihmisten vuorovaikutusteoilla on.Sosiaalisuutta, vuorovaikutusta ja yksilöitä pohdittaessa nousee esille metodologisen individualismin ongelma (emt.; Helkama 1998). Kyse on siitä, onko sosiaalisuus pelkästään yksilöiden summa vai onko sosiaalisuudessa jotain yksilöiden lisäksi tai yläpuolella olevaa, joka ei ole palautettavissa yksilöihin? On ilmeistä, että vuorovaikutuksessa syntyy sääntöjä, historiallisia toiminnan muotoja ja kokemuksia, jotka eivät ole yksilöllisiä. Pelkkä yksilöiden tutkiminen ei riitä, vaan huomio on kiinnitettävä sosiaalisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin, jolloin voidaan hahmottaa kokonaan uusia sosiaalisia ilmiöitä. Tämä metodologisen individualismin ympärillä käyty keskustelu avartaa sitä tärkeää havaintoa, että sosiaalisuudessa on kyse muustakin kuin yksilöistä.Haen vastausta tässä artikkelissa sosiaalisen median sosiaalisuuteen neljästä suunnasta. Hyödynnän tarkastelussa hieman soveltaen Willem Doisen (1982) esittämiä sosiaalipsykologian selitystasoja:(1) Yksilönsisäisellä tasolla tarkastelen sosiaaliseen mediaan osallistumismotiiveja ja erityisesti sitä, kuinka yksilöllisiä tai sosiaalisia nämä motiivit ovat.(2) Yksilöiden välisellä tasolla huomio kohdentuu yksilöiden väliseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Tällöin olennainen tutkimusalue on tietokonevälit-teinen viestintä (computer-mediated communication CMC).(3) Asemien tai ryhmien välisten suhteiden tasolla tarkastelen verkkoyhteisöl-lisyyden luonnetta, sillä sosiaalinen media kiinnittyy vahvasti yhteisöllisyyden tematiikkaan.(4) Ideologinen ja joukkojen taso on laajin ja sovellan sitä tässä yhteydessä joukkojen näkökulmasta eli tarkastelen joukkojen psykologiaa koskevasta tutkimusta, koska medioihin liittyy aina yleisö. Sosiaalisen median kohdalla yleisön roolin katsotaan muuttuvan, joten pohdin joukkojen psykologian näkökul-masta tätä muutosta.Artikkeli siis etenee näiden neljän selitystason varassa. Aluksi kuitenkin tarkastelen lyhyesti sosiaalisen median käsitettä.
sosiAAlisen MeDiAn käsiteSosiaalisen median käs...