Examining the Echolalia Literature: Where Do Speech-Language Pathologists Stand?

Abstract

Dissimilarities in the definition and understanding of echolalia have led to vastly different approaches to management. Evidence-based practice protocols are available to guide speech-language interventionists in their work with individuals with autism spectrum disorders.

Thinking on Treating Echolalia in Aphasia: Recommendations and Caveats for Future Research Directions

“…Echolalia, the repetition of words and/or utterances spoken by another person (Wallesch, 1990), is frequently documented in individuals with autism spectrum disorders (Stiegler, 2015), neurodegenerative dementias (Da Cruz, 2010; Kertesz et al, 2010), post-stroke aphasia (Geschwind et al, 1968; Christman et al, 2004), and other neurologic and psychiatric disorders (Berthier et al, 2017a). However, there are no studies on the prevalence of echolalia in these conditions.…”

Oppilaiden kaikupuheen tehtävät kielellisesti epäsymmetrisissä luokkahuonekeskusteluissa

“…Kaikupuhetta kielellisesti epäsymmetristen vuorovaikutustilanteiden osana tarkastelleissa tutkimuksissa on oltu kiinnostuneita siitä, mitä kaiuttamisessa toistetaan (Stribling ym., 2007), miten toistetaan (Sterponi & Shankey, 2014), kenen ilmaisuja toistetaan (Stiegler, 2015;Stribling ym., 2007), milloin toistetaan (Prizant, 1983;Sterponi & Shankey, 2014) sekä mikä aiheuttaa toiston ( Grossi ym., 2012;Sterponi & Shankey, 2014). Toistojen on havaittu olevan joko sanallisia, prosodisia (Stribling ym., 2007) tai kuvin esitettyjä (Tarplee & Barrow, 1999).…”

“…jonkin esineen saamiseen käteensä), toiminnan lopettamiseen, keskustelukumppanin huomion saamiseen (Bottema-Beutel, Louick & White, 2015;Stribling ym., 2007) tai haluun korostaa jotakin asiaa ja siihen sitoutumista (Sterponi & Shankey, 2014;Sorjonen, 1996). Keskustelukumppanin vuoron kaiuttamisessa taas henkilö voi toistaa joko lähiympäristös-sään olevien henkilöiden puhetta tai esimerkiksi mediasta kuulemiaan ilmaisuja (Stiegler, 2015;Stribling ym., 2007). Jos kyse on henkilölle suoraan puhuttujen sanojen, kuten esimerkiksi hänelle esitetyn kysymyksen elementtien toistamisesta, yksilö on yleensä tietoinen vuorovaikutustilanteen luonteesta ja häneen kohdistuvista odotuksista.…”

“…Eri tutkijoilla ja tieteenaloilla on erilaisia kä-sityksiä siitä, mitä kaikupuheella tarkoitetaan ja miten siihen tulisi suhtautua: pyritäänkö kaikupuhetta vähentämään (Foxx, Schreck, Garito, Smith & Weisenberger 2004;McMorrow, Foxx, Faw & Bittle, 1987;Valentino ym., 2012) vai nähdäänkö se vahvistamisen arvoisena vuorovaikutukseen osallistumisen tapana (Leung & Wu, 1997;Stiegler, 2015). Aiemmissa tutkimuksissa on yhtäältä pyritty erottamaan ei-toivottu (esimerkiksi autistinen) kaikupuhe niin kutsutun normaalin tai kehityksellisen kaikupuheen muodoista.…”

Modulation of articulation muscles during listening and reading: a matter of intention to speak out loud

“…Also, the differential trend, increased vs. decreased inhibition prior to the initiation of covert or overt speech responses, respectively, was the most pronounced when sentences were presented in the auditory modality ( Figure 5B). One may conjecture that covert responses, where one will refrain from voicing to input, may reflect mechanisms that evolved to inhibit echolalia during a spokenauditory language interaction (conversation) (Stiegler, 2015). Alternatively, it may be the case that the engagement of auditory-motor articulatory (feedforward and feedback) pathways, set up for spoken-heard language, is indirect and partial in reading.…”