Diskurssintutkimus – monitieteinen ja monimenetelmäinen ala

Abstract

There is a growing interest towards metatheoretical examination of linguistic research. This special issue contributes to this examination from the perspective of discourse studies. The issue consists of seven articles which present methods in different areas of discourse studies. The aim of this introductory article is firstly to define the notions of discourse and method. Secondly, through the presentation of the articles of the issue, we present a variety of methods pertaining to different stages of research. In particular, methods of data collection and classification, as well as of data analysis, are presented. We conclude the article with some remarks on the future avenues of the methodology of discourse studies.

Sähköä ja alkemiaa: Tekoälydiskurssit Yleisradion verkkoartikkeleissa

“…Diskurssintutkimus-kattotermiä käytettäessä on oleellista ymmärtää, että se ei ole synonyymi diskurssianalyysille, vaan diskurssianalyysi on yksi mahdollinen menetelmällinen lähestymistapa muiden joukossa (Lehti, Haapanen ja Kääntä 2018, 6). Diskurssintutkimus on täten moniääninen tutkimusala, jossa tiettyjen tarkkaan määriteltyjen toimintatapojen noudattamisen sijaan tutkijalla on mahdollisuus valita ja kehittää konkreettisia analyysimetodeja vapaasti ja luovasti (Lehti, Haapanen ja Kääntä 2018;Livholts ja Tambukou 2015, 19). Tämä pätee myös kriittiseen diskurssintutkimukseen, joka tarkastelee kieltä erityisesti suhteessa niihin sosiaalisiin ja usein poliittisiin konteksteihin, joissa diskursseja tuotetaan ja joita diskurssit tuottavat ( Jokinen, Juhila ja Suoninen 2016; Wodak ja Meyer 2016, 2).…”

Inkerinsuomalaisten kielitutkinto tarkastelun kohteena

“…Se että nämä kirjallisuutta Inkerinsuomalaisten kielitutkinto tarkastelun kohteena menetelmät ovat niin elinvoimaisia, johtunee siitä, että ne sopivat monenlaisten aineistojen analyysiin ja niiden sisällä on erilaisia painotuksia (ks. Lehti, Haapanen & Kääntä 2018). Diskurssianalyysi onkin käsitettävä usein eräänlaiseksi viitekehykseksi, ja näin on laita myös Martikaisen tutkimuksessa.…”