Development of a techno-humanist model for e-health adoption of innovative technology

Razmak, Jamil; Bélanger, Charles H.; Farhan, Wejdan

doi:10.1016/j.ijmedinf.2018.09.022

Cited by 22 publications

(21 citation statements)

References 82 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…2 ). The number of studies assessing implementation outcome measures has increased over time, with one study published in 1998 [ 79 ], through to eight studies published in 2018/2019 [ 27 , 42 , 45 , 49 , 56 , 62 , 76 , 77 ]. Studies were predominantly conducted in high-income countries, with the majority conducted in the USA alone ( n = 22) [ 25 , 29 , 30 , 35 , 37 – 39 , 44 , 46 , 47 , 53 , 57 , 58 , 64 , 66 , 67 ].…”

Section: Resultsmentioning

confidence: 99%

“…Acceptability: consumer = 10 [23,37,39,41,42,44,51,52,57,59], provider = 27 [24-36, 38, 40, 43, 45-50, 53-56, 58] Appropriateness: consumer = 3 [61][62][63], provider = 3 [46,60,64], both consumer and provider = 1 [65] Adoption: consumer = 1 [66], provider = 3 [67][68][69] Feasibility: provider = 4 [46,70,71,80] Penetration: organisation = 4 [72][73][74][75] Sustainability: provider = 2 [76,77], organisation = 2 [78,79] Methodological quality Table 1 presents the global COSMIN scores for reliability, validity and responsiveness, and rank orders the instruments by descending reliability scores. Detailed COSMIN scores for individual measurement properties are presented in Additional file 3.…”

Section: Selection Of Studiesmentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

Implementation outcome instruments for use in physical healthcare settings: a systematic review

et al. 2020

View full text Add to dashboard Cite

Background: Implementation research aims to facilitate the timely and routine implementation and sustainment of evidence-based interventions and services. A glaring gap in this endeavour is the capability of researchers, healthcare practitioners and managers to quantitatively evaluate implementation efforts using psychometrically sound instruments. To encourage and support the use of precise and accurate implementation outcome measures, this systematic review aimed to identify and appraise studies that assess the measurement properties of quantitative implementation outcome instruments used in physical healthcare settings. Method: The following data sources were searched from inception to March 2019, with no language restrictions: MEDLINE, EMBASE, PsycINFO, HMIC, CINAHL and the Cochrane library. Studies that evaluated the measurement properties of implementation outcome instruments in physical healthcare settings were eligible for inclusion. Proctor et al.'s taxonomy of implementation outcomes was used to guide the inclusion of implementation outcomes: acceptability, appropriateness, feasibility, adoption, penetration, implementation cost and sustainability. Methodological quality of the included studies was assessed using the COnsensus-based Standards for the selection of health Measurement INstruments (COSMIN) checklist. Psychometric quality of the included instruments was assessed using the Contemporary Psychometrics checklist (ConPsy). Usability was determined by number of items per instrument.

show abstract

Section: Resultsmentioning

confidence: 99%

Section: Selection Of Studiesmentioning

confidence: 99%

Implementation outcome instruments for use in physical healthcare settings: a systematic review

et al. 2020

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Kanadan pohjoisosissa on terveydenhuollon etävastaanottotoimintaan asetettu toiveita kustannussäästöistä [16]. Toisaalta politiikkatasolla etävastaanottotoiminnan juurruttamisen esteenä on nähty kansallisten vastuutahojen toiminnan koordinoinnin puute [17]. Käytännössä hidas verkkoyhteys muodostui toisinaan esteeksi etävastaanottopalvelulle ja onnistuneen palvelun edellytys on, että potilaan lisäksi myös lääkäri osaa tarvittavan tekniikan [18].…”

Section: 112022unclassified

“…Pohjoismaiden ministerineuvoston [3,4] hankkeissa on jaettu tietoa hyvistä käytännöistä sosiaali-ja terveydenhuollon etäpalveluiden toteutuksista [39]. Etävastaanottotoiminnan juurruttamisen esteeksi on tunnistettu kansallisten vastuutahojen toiminnan koordinoinnin puute [17], mikä on osoittautunut haasteeksi myös yleisemmin teknologisten sovellusten implementoinnissa [40]. Suomessa julkisten palveluntuotannosta vastaavien määrän vähetessä koordinaatio saattaa yksinkertaistua hyvinvointialueitten myötä 2023 ja voi mahdollistaa vertaisoppimisen ja jo kehitettyjen digitaalisten palvelukonseptien monistamisen aiempaa paremmin.…”

Section: 112022unclassified

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten vastaanottopalveluiden käyttö kaupunki-maaseutu-alueluokituksen mukaan Suomessa

Vehko

Kyytsönen

Ikonen³

et al. 2022

FinJeHeW

View full text Add to dashboard Cite

Sähköistä asiointia kohtaan on asetettu terveyspoliittisia tavoitteita harvaan asutuissa länsimaissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita voidaan toteuttaa soveltuvin osin sähköisinä palveluina. Sähköisten palveluiden käyttö edellyttää asiakkailta välineitä sekä osaamista ja tietoa palveluista, joihin hakeutua. Selvitimme sähköisten sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottopalveluiden käyttöä eri alueilla. Tutkimus perustuu satunnaisesti valittujen 20–99 vuotiaiden henkilöiden antamiin vastauksiin aikuisväestöä edustavassa FinSote 2020 kyselytutkimuksessa (n=28 199, osallistumisaktiivisuus 46 prosenttia). Alueluokituksena käytettiin seitsemänluokkaista kaupunki-maaseutu-alueluokitusta. Tulokset esitetään työikäisille (20–64 vuotiaat) ja eläkeikäisille (65–99 vuotiaat) väestöä edustavina osuuksina vakioimattomina ja demografisten tekijöiden suhteen vakioituna. Sähköisesti vastaanottopalveluita käyttäneiden osuus laskettiin edeltävän vuoden aikana sosiaali- tai terveyspalveluja käyttäneistä. Vastaajan antama arvio siitä, korvasiko sähköinen asiointi vähintään yhden perinteisen soiton tai käynnin, laskettiin sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneistä. Kaupunkimaisilla alueilla käytettiin useammin sähköisiä vastaanottopalveluja verrattuna maaseutumaisiin alueisiin. Sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita käyttäneistä työikäisistä 39 prosenttia oli käyttänyt sähköisiä vastaanottopalveluita sisemmällä kaupunkialueella, kun vastaava osuus harvaan asutulla maaseudulla oli vain 25 prosenttia. Eläkeikäisistä nämä osuudet olivat pienempiä: sisemmällä kaupunkialueella 13 prosenttia ja harvaan asutulla maaseudulla kahdeksan prosenttia. Kun työikäisistä 86 prosenttia ulommalla kaupunkialueella ja 75 prosenttia maaseudun paikalliskeskuksissa raportoi sähköisen asioinnin korvanneen vähintään yhden perinteisen käynnin, niin eläkeikäisillä osuudet olivat pienempiä: 70 prosenttia sisemmällä kaupunkialueella ja 54 prosenttia harvaan asutulla maaseudulla. Sähköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottopalveluita käyttäneiden osuus oli melko korkea. Sähköisten vastaanottopalveluiden käyttö oli yleisempää kaupunkialueella kuin harvaan asutulla maaseudulla. Ne, jotka olivat asioineet sosiaali- ja terveydenhuollossa sähköisesti, arvioivat useimmiten, että sähköinen asiointi korvasi perinteisen käynnin. Työikäiset käyttivät sähköistä vastaanottopalvelua useammin kuin ikääntyneet. Sähköiset palvelut mahdollistavat asioinnin myös harvaan asutuilla seuduilla. Se, miten pitää välineet kaikkien tavoitettavissa, miten voidaan kohentaa osaamista ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön ovat haasteita, joihin sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä työllisyys- ja koulutuspolitiikan keinoin on vastattava.

show abstract

“…Previous studies pointed out the capability of MIMAs to support healthcare services (Chiang & Wang, 2015; Pimmer et al, 2017; Stahl et al, 2017; Vandelanotte et al, 2014; Veneroni et al, 2015), yet some also gave rise to important questions regarding privacy issues and information security (Chen & Schulz, 2016; Chiang & Wang, 2015; Grossman et al, 2018). Although such studies contributed to our understanding of instant messaging usage related to personnel, organisations, technology and environment (Bautista and Lin, 2016; Gagnon et al, 2015; Razmak et al, 2018), most of them focused on specific populations or conditions, and some of them failed to reflect home healthcare providers’ perceptions. Also, few were conducted from a multidisciplinary stance (Anderson‐Lewis et al, 2018; Deng et al, 2010; Lebbon & Sigurjónsson, 2016; Pereira & Díaz, 2019).…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Factors influencing the mobile instant messaging application usage behaviours among home healthcare providers

Chiang

Wang

Hsieh

2021

Journal of Clinical Nursing

View full text Add to dashboard Cite

Aims and objectives:To explore the practice related to mobile instant messaging applications usage among home healthcare providers in Taiwan; and based on the unified theory of acceptance and usage of technology and perceived risk theory to examine the influencing factors. Background:Previous work has indicated the potential for using mobile instant messaging applications in chronic disease, disasters and public health emergencies.However, few studies have conducted to understand how healthcare professionals use them.Design: A cross-sectional design was used in the study. Methods:A wide-ranging empirical investigation was conducted in Taiwan. A total of 102 home agencies participated in this study, and 331 valid data were collected. The ODS guideline was followed.Results: 69% of the participants had used mobile instant messaging applications, with high functionality and interesting value can integrate various messages and contribute to adoption. Performance expectancy, effort expectancy, and social influence were significantly positively correlated with behavioral intention. The perceived risk had a significant negative correlation with performance expectancy and use behavior.Among the relevant influencing factors, different types of organization, job position, and institutional policy were related to significant differences in use behaviors.Conclusions: Our research reported on mobile instant messaging applications usage and behavioral intention among home healthcare providers. This study also highlighted the need to establish regulations within the applications and improve safety and security guidelines. Further research may extend the understanding of the organizations' influencing factors. Relevance to clinical practice:This study may help programmers, managers and policymakers improve their strategies for expanding usage of mobile instant messaging applications. K E Y W O R D Shome health care, mobile instant messaging application, perceived risk, smartphones, unified theory of acceptance and use of technology

show abstract

Development of a techno-humanist model for e-health adoption of innovative technology

Cited by 22 publications

References 82 publications

Implementation outcome instruments for use in physical healthcare settings: a systematic review

Implementation outcome instruments for use in physical healthcare settings: a systematic review

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten vastaanottopalveluiden käyttö kaupunki-maaseutu-alueluokituksen mukaan Suomessa

Factors influencing the mobile instant messaging application usage behaviours among home healthcare providers

Contact Info

Product

Resources

About