Sähköistä asiointia kohtaan on asetettu terveyspoliittisia tavoitteita harvaan asutuissa länsimaissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita voidaan toteuttaa soveltuvin osin sähköisinä palveluina. Sähköisten palveluiden käyttö edellyttää asiakkailta välineitä sekä osaamista ja tietoa palveluista, joihin hakeutua. Selvitimme sähköisten sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottopalveluiden käyttöä eri alueilla. Tutkimus perustuu satunnaisesti valittujen 20–99 vuotiaiden henkilöiden antamiin vastauksiin aikuisväestöä edustavassa FinSote 2020 kyselytutkimuksessa (n=28 199, osallistumisaktiivisuus 46 prosenttia). Alueluokituksena käytettiin seitsemänluokkaista kaupunki-maaseutu-alueluokitusta. Tulokset esitetään työikäisille (20–64 vuotiaat) ja eläkeikäisille (65–99 vuotiaat) väestöä edustavina osuuksina vakioimattomina ja demografisten tekijöiden suhteen vakioituna. Sähköisesti vastaanottopalveluita käyttäneiden osuus laskettiin edeltävän vuoden aikana sosiaali- tai terveyspalveluja käyttäneistä. Vastaajan antama arvio siitä, korvasiko sähköinen asiointi vähintään yhden perinteisen soiton tai käynnin, laskettiin sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneistä. Kaupunkimaisilla alueilla käytettiin useammin sähköisiä vastaanottopalveluja verrattuna maaseutumaisiin alueisiin. Sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita käyttäneistä työikäisistä 39 prosenttia oli käyttänyt sähköisiä vastaanottopalveluita sisemmällä kaupunkialueella, kun vastaava osuus harvaan asutulla maaseudulla oli vain 25 prosenttia. Eläkeikäisistä nämä osuudet olivat pienempiä: sisemmällä kaupunkialueella 13 prosenttia ja harvaan asutulla maaseudulla kahdeksan prosenttia. Kun työikäisistä 86 prosenttia ulommalla kaupunkialueella ja 75 prosenttia maaseudun paikalliskeskuksissa raportoi sähköisen asioinnin korvanneen vähintään yhden perinteisen käynnin, niin eläkeikäisillä osuudet olivat pienempiä: 70 prosenttia sisemmällä kaupunkialueella ja 54 prosenttia harvaan asutulla maaseudulla. Sähköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottopalveluita käyttäneiden osuus oli melko korkea. Sähköisten vastaanottopalveluiden käyttö oli yleisempää kaupunkialueella kuin harvaan asutulla maaseudulla. Ne, jotka olivat asioineet sosiaali- ja terveydenhuollossa sähköisesti, arvioivat useimmiten, että sähköinen asiointi korvasi perinteisen käynnin. Työikäiset käyttivät sähköistä vastaanottopalvelua useammin kuin ikääntyneet. Sähköiset palvelut mahdollistavat asioinnin myös harvaan asutuilla seuduilla. Se, miten pitää välineet kaikkien tavoitettavissa, miten voidaan kohentaa osaamista ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön ovat haasteita, joihin sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä työllisyys- ja koulutuspolitiikan keinoin on vastattava.
Tutkimuksessa arvioitiin, missä määrin asiakas- ja potilastietojärjestelmien eri tuotemerkit tukevat lähihoitajien työtä eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian arviointia varten. Tiedonkeruu lähihoitajille toteutettiin keväällä 2022 sähköisenä kyselynä, jonka ammattiliitot (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) välittivät työikäisille jäsenilleen. Lähihoitajilta kysyttiin arviota tietojärjestelmien tuesta tiedonkululle, arviota tietojärjestelmien hyödyistä, sekä kokemuksia tietojärjestelmien käytöstä. Vastaajia pyydettiin antamaan arvosana pääasialliselle asiakas-/potilastietojärjestelmälle asteikolla 4 (hylätty) - (10) erinomainen. Aineistoa analysoinnissa käytettiin kuvailevia menetelmiä. Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa. Eri tuotemerkeille annettujen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Sosiaalihuollossa DomaCare arvioitiin toimivimmaksi ja Apotti heikoimmaksi käytettyjen väittämien avulla arvioituna. Julkisessa sairaalassa Esko sai parhaat arviot ja Apotti heikoimmat. Terveydenhuollon avopalveluissa Lifecare ja Pegasos pärjäsivät tasaisesti, kun taas yksityisellä Lifecare sai parhaan arvion. Lähihoitajat liittivät tietojärjestelmien hyödyiksi useimmiten hoidon jatkuvuuden ja hoidon laadun tukemisen. Toimintaympäristöstä ja tuotemerkistä riippumaton kokemus oli, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä. Arvio siitä, että sama asia piti kirjata moneen eri paikkaan, oli tavallinen kaikissa toimintaympäristöissä. Noin puolet vastaajista arvioi, että sama asia piti kirjata moneen eri paikkaan: sosiaalihuollossa vaihteluväli oli 51–61 %, julkisessa sairaalassa 61–72 %, terveydenhuollon avopalveluissa 60–73 % ja yksityisellä 47–73 %. Tutkimus tuotti tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista järjestelmien kehittämistyön tueksi. Kehittämistyössä on tärkeää huomioida eri toimintaympäristöt. Lähihoitajien arviot siitä, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa asiakastyöstä, tulisi huomioida. Edelleen tulee kehittää sujuvia toimintatapoja, jotka liittyvät niin tietojärjestelmiin kuin työprosesseihin organisaatiossa ja laajemmin hyvinvointialueilla.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tarjoamaa tukea sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävien suorittamiseen on tutkittu lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen keskuudessa. Lähihoitajille suunnattu tutkimus on jatkumo näille kyselytutkimuksille. Tutkimustehtävinä oli, miten asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat lähihoitajien työtehtäviä, yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä miten hyödylliseksi lähihoitajat arvioivat nämä tietojärjestelmät työssään. Sähköinen kysely välitettiin Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenrekisterissä oleville työikäisille lähihoitajille keväällä 2022. Aineistosta laskettiin keskiarvoja ja prosenttiosuuksia. Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa kaikilta hyvinvointialueilta. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta ja 92,9 % puhui äidinkielenään suomea. Suurin osa lähihoitajista työskenteli sosiaalihuollossa. Kolmanneksella (27,9 %) oli yli 20 vuoden työkokemus. Lähihoitajat arvioivat olevansa kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä ja he kokivat tietojärjestelmät pääasiassa työtään tukeviksi. He kuitenkin raportoivat puutteita tietojärjestelmien yhteenvetonäkymissä. Selvitettäessä tietojärjestelmiin liitettyjä hyötyjä puolet (50‒64 %) lähihoitajista eri toimintaympäristöissä raportoi tietojärjestelmien auttavan heitä turvaamaan hoidon jatkuvuuden. Keskeisenä ongelmana nähtiin, että tietojärjestelmien käyttö vie liian ison osan työajasta asiakkaiden kanssa. Tietojärjestelmät tukivat tiedonvaihtoa omassa organisaatiossa, mutta tiedonvaihdossa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä oli haasteita. Tietojärjestelmien tuki tiedonvaihtoon asiakkaiden tai heidän omaistensa välillä oli heikkoa. Tietojärjestelmien lisäksi tiedonvaihtoon käytettiin puhelinta tai papereita viikoittain. Aluetietojärjestelmät tai Kanta-palvelut eivät olleet lähihoitajien työssä tavallinen tiedonvaihtotapa. Lähihoitajien arviot tietojärjestelmistä olivat melko positiivisia. Tiedonhaun tuki organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa ja kokemus siitä, että yhteenvetonäkymien tulisi tukea työtä nykyistä enemmän, vahvistivat aikaisempia kyselytutkimuksia. Tietojärjestelmien tuki työlle korostuu nykytilanteessa, jossa henkilöstövaje ja kasvava palveluntarve asettavat haasteita uusille hyvinvointialueille.
scite is a Brooklyn-based organization that helps researchers better discover and understand research articles through Smart Citations–citations that display the context of the citation and describe whether the article provides supporting or contrasting evidence. scite is used by students and researchers from around the world and is funded in part by the National Science Foundation and the National Institute on Drug Abuse of the National Institutes of Health.
hi@scite.ai
10624 S. Eastern Ave., Ste. A-614
Henderson, NV 89052, USA
Copyright © 2024 scite LLC. All rights reserved.
Made with 💙 for researchers
Part of the Research Solutions Family.