A New Participative, Family-Oriented Health Counseling Approach for Children and Their Families: A Comparative Qualitative Analysis

Abstract

Health counseling is an essential part of health promotion and there is a need for new, family-oriented health counseling methods. The objective of this study was to describe the differences in physical activity conversations from the perspective of family-oriented care between child health visits using the Weighty Matter Toolkit and those using normal protocol. In total, 35 health visits were analyzed. The results indicate that the Weighty Matter Toolkit offers the child, and other family members, a better opportunity to participate to conversations, and the focus of the conversation is more diverse and based on the family's perception regarding physical activity compared to the normal protocol. Thus, the Weighty Matter Toolkit is a promising method for family-oriented health counseling.

Public health nurses’ concerns in preschool-aged children’s health check-ups

“…Finnish preschool-aged children are generally physically healthy (Laatikainen and Ma¨ki, 2012), but at the same time, child obesity represents a growing public health problem (Vuorela et al, 2009) and tackling it among families poses specific challenges. The health habits of the child, however, form the basis for the child's later health and well-being (Singh et al, 2008) and should be better covered when counselling the entire family (Siltanen et al, 2014).…”

Pikkulapsen osallisuus perusterveydenhuollon hoitotilanteessa

“…Holistinen lähestymistapa sisälsi lapsen vahvuuksien tukemisen (63-64, 69, 71-72) sekä yksilöllisyyden (53-54, 59, 63-66, 71), elinympäristön (51,63) ja tarpeiden kokonaisvaltaisen (53,(64)(65)(66) huomioinnin. Perhelähtöiseen hoitotyöhön liitettiin perheen rohkaisu osallisuuteen (66)(67)(68), vanhempien näkemyksen arvostaminen (62,64,66,69,(71)(72)(73) sekä perheen tukeminen lapsen tarpeiden huomioinnissa (64,66,(68)(69)(72)(73). Dialogista vuorovaikutusta olivat lapselle annettu palaute (57,64,66), lapsen kohtaaminen vuorovaikutuksessa (50-54, 56, 61) sekä lapsen kuuleminen (50, 52-54, 56, 59, 61, 66), ymmärryksen varmistaminen (52-53, 59, 66, 70), validointi (51,57,65,67) ja havainnointi (50-51, 56, 60-61).…”

“…Perhelähtöiseen hoitotyöhön liitettiin perheen rohkaisu osallisuuteen (66)(67)(68), vanhempien näkemyksen arvostaminen (62,64,66,69,(71)(72)(73) sekä perheen tukeminen lapsen tarpeiden huomioinnissa (64,66,(68)(69)(72)(73). Dialogista vuorovaikutusta olivat lapselle annettu palaute (57,64,66), lapsen kohtaaminen vuorovaikutuksessa (50-54, 56, 61) sekä lapsen kuuleminen (50, 52-54, 56, 59, 61, 66), ymmärryksen varmistaminen (52-53, 59, 66, 70), validointi (51,57,65,67) ja havainnointi (50-51, 56, 60-61). Lapsilähtöiseen vuorovaikutukseen luettiin leikillisten menetelmien (51,57,58,60) ja lapsentasoisen kielen käyttö (52,54,61,63,(65)(66) sekä ajan antaminen lapselle (53,57,70).…”

“…Ulkoisista olosuhteista ympäristön virikkeellisyys (50-51, 53, 55), tuttuus (51,57) ja sopivuus lapsen ikätasoon (63) sekä mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen (51,57,60) liitettiin hoitoympäristöön. Organisaatiokulttuuriin sisältyivät kehittämistoiminnan lapsilähtöisyys (52,64), osallisuutta tukevien toimintamallien käyttö (60,67), organisaation ohjeistukset (52-53) se-kä moniammatillinen yhteistyö (56-57, 64, 66). Yksikön johtamiseen liittyivät työntekijöiden koulutustarpeista (64) ja hyvinvoinnista (54,64) huolehtiminen sekä yksikön resursseihin työntekijöiden aikaresurssi (52-54) ja tulkkauspalvelujen saatavuus (71,73).…”

Säädöspohjaisen terveydenhuollon järjestelmän toimivuus Suomessa raskaana olevien ja pikkulapsiperheiden palveluissa

“…Tietoa löytyy myös siitä, miten säädösten ja suositusten imple mentointi vaikuttaa perheiden hyvinvointiin [18][19][20][21][22][23][24][25][26] ja ammatilli siin käytäntöihin [27][28][29][30][31][32]. Lisäksi tietoa on saatavilla siitä, minkälai set edellytykset säädökset luovat johtamiseen ja moniammatillisen työn toteutukseen [33][34][35] ja millaisella viiveellä hoitoa on tarjolla, kun psyykkisiä vaikeuksia tai kehityksellisiä viiveitä ilmenee [36].…”