16-17-vuotiaiden suomalaisnuorten puheäänen korkeus

Abstract

Puheäänen korkeuteen (F0) vaikuttavat anatomisten ja biologisten tekijöiden lisäksi erilaiset sosiokulttuuriset ja behavioraaliset käyttäytymismallit. Äänenkäytön kannalta epäoptimaaliset mallit voivat johtaa jopa äänihäiriöihin. Tutkimus selvitti, mikä on suomea äidinkielenään puhuvien 16–17-vuotiaiden nuorten puheäänen korkeus ääneen luettaessa ja spontaanipuheessa. Lisäksi tutkittavilta mitattiin lukunopeus, F0 vokaalifonaatiossa, ja heiltä kerättiin äänenkorkeuden itsearvio. Tuloksia verrattiin Aino Sallinen-Kuparisen (1985) tutkimukseen, jossa havaittiin puhujien sukupuolen ja koulutustaustan vaikuttavan F0:an.
 Suomalaisnuorten puhekäyttäytyminen näyttäisi muuttuneen 30 vuodessa: Sallinen-Kuparisen (1985) tutkimuksessa ammattikoulutytöt puhuivat lukiotyttöjä korkeammalta ja sukupuolten välillä esiintyi eri puhetehtävissä eri strategioita, mutta tässä tutkimuksessa koulutustausta tai sukupuoli ei ollut yhteydessä äänenkorkeuden säätelyyn puheessa. Tyttöjen F0 oli luennassa 216 Hz ja spontaanipuheessa 213 Hz. Poikien F0 oli kansainvälisesti verrattuna matala: lukunäytteissä 101 Hz ja spontaanipuheessa 97 Hz. Mahdollisesti poikiin vaikuttaa täysi-ikäisyyden kynnyksellä sosiaalinen normi, joka arvostaa matalan puheäänen käyttöä. Matalaa puheääntä suosittiin myös itsearvioissa: valtaosa tutkittavista arvioi puhekorkeutensa keskivertoa matalammaksi.

Nuorten suomalaisten miesten luennan perustaajuus 1990- ja 2010-luvuilla

“…( 2008) tutkimuksessa suomalaisten yliopistossa opiskelevien miesten luennan perustaajuus oli 109 Hz. Ketolainen, Laakso & Simberg (2017) tarkastelivat suomalaisten 16-17-vuotiaiden teinien perustaajuutta luennassa ja spontaanipuheessa. Heidän tulostensa mukaan poikien perustaajuus oli luennassa 101 Hz ja spontaanipuheessa 97 Hz.…”

Helsinkiläis- ja tamperelaispuhujien äänenkorkeuden muutokset 1970-luvulta 2010-luvulle

“…Omalle tutkimuksellemme hyödyllistä verrokkitutkimusta on saatavilla ennen muuta muilta äänentutkimuksen aloilta, joilla ajan myötä tapahtuneita äänenkorkeuden muutoksia on tarkasteltu aivan viime vuosina. Tarkasteltavana ovat olleet sekä suomalaisten lukiolais-ja ammattikoululaisnuorten puhekorkeuden muutokset (Ketolainen, Laakso & Simberg, 2017) että naisopiskelijoiden puhekorkeudessa tapahtuneet muutokset (Laukkanen & Waaramaa, 2020). Näissä kahdessa tutkimuksessa ote on ollut sosiolingvistisen tutkimuksen termein ilmaistuna reaaliaikaista trenditutkimusta (ks.…”

Relations between Creaky Voice and Vocal Symptoms of Fatigue

“…The amount of creaky voice use in speakers without voice disorders has increased remarkably [20, 26-28]. In Finland, the use of creaky voice has become very common, not only in ordinary speakers, but also in professional TV and radio speakers (editors, announcers, newscasters).…”

“…In Finland, the use of creaky voice has become very common, not only in ordinary speakers, but also in professional TV and radio speakers (editors, announcers, newscasters). Recent studies of Finnish teenagers reported of the large degree of creakiness in both genders [27, 28]. According to Ketolainen et al [28], 60% of the 16- to 17-year-old males and all except one of the females used a lot of creaky voice.…”

“…Recent studies of Finnish teenagers reported of the large degree of creakiness in both genders [27, 28]. According to Ketolainen et al [28], 60% of the 16- to 17-year-old males and all except one of the females used a lot of creaky voice. In another Finnish study, it was found that some female teachers had vocal fry as much as 16–54% in their speech [29].…”