Nuorten suomalaisten miesten luennan perustaajuus 1990- ja 2010-luvuilla

Abstract

Puhekorkeus vaihtelee yksilön, tilanteen ja kulttuurin mukaan. Puhekorkeudessa tapahtuvat muutokset eri aikakausina saattavat heijastaa kulttuurin muutoksia. Koska puheen sisältö ja puhetilanne vaikuttavat puhekorkeuteen, on neutraalin tekstiluennan perustaajuuskeskiarvoa käytetty väljästi puhujan totunnaisen neutraalin puhekorkeuden estimaattina. Viimeaikaisessa tutkimuksessamme havaitsimme, että nuorten suomalaisten yliopistossa opiskelevien naisten luennan perustaajuus on merkitsevästi noussut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana. Tämä tutkimus keskittyy miehiin.
 Valitsimme Puheen ja äänen tutkimuksen laboratorion studioäänitearkistosta satunnaisesti 40–60 sekunnin mittaisen luentanäytteen 95:ltä mieheltä (ikä Md 24v, VV 19-30 v) 1990-luvulta ja 2010-luvulta. Miehillä ei ollut tiedossa olevia äänen tai kuulon häiriöitä, ja heidän äänensä arvioitiin kuunteluanalyysillä normaaliksi. Näytteiden perustaajuusanalyysi suoritettiin Praat-ohjelmalla.
 Miesten perustaajuus oli 1990-luvulla keskimäärin 108 Hz (KH 16,9 Hz) ja 2010-luvulla 111 Hz (KH 12,8 Hz). Näytekohtainen perustaajuuden keskihajonta oli keskimäärin 2,7 psa (KH 0,68 psa) ja 2,9 psa (KH 0,78 psa). Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (riippumattomien muuttujien Studentin t-testi, p > 0,05). Tulosten perusteella miesten puhekorkeudessa ei näytä tapahtuneen merkitsevää muutosta tutkitulla aikavälillä.

Ylen tv-uutistenlukijoiden puheääni ennen ja jälkeen sosiaalisen median

“…Aiemmin nuorille suomalaisille yliopistossa opiskeleville naisille tehdyn tutkimuksen mukaan puhekorkeus on noussut tilastollisesti merkitsevästi 2010-luvulla verrattuna 1990-lukuun (Laukkanen & Waaramaa 2020). Yhdeksi syyksi tähän arveltiin olevan muun muassa englannin kielen vaikutuksen (Laukkanen & Waaramaa 2020), mutta tulokset voivat heijastella myös yleisempää, kenties entistä laajemman variaation hyväksyvää puhekulttuurin muutosta (Laukkanen & Waaramaa 2022). Tähän puolestaan saattavat olla syynä moninaiset uudet sosiaalisen median alustat, joilla sallitaan kaikenlaiset puheäänet, sillä näillä alustoilla voi kuka tahansa olla sisällöntuottaja.…”

“…Nyttemmin tilanne ainakin Suomessa näyttää muuttuneen: Aiemmassa yliopisto-opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa havaitsimme, että 2010-luvulla naisten keskimääräinen puhekorkeus oli noussut tilastollisesti merkitsevästi verrattuna 1990-lukuun (Laukkanen & Waaramaa 2020). Vastaavassa tuoreessa miesääniä koskevassa tutkimuksessa havaitsimme, että nuorten (19-30-v.) suomenkielisten miesten puheen perustaajuuden keskiarvo on hieman korkeampi 2010-luvulla kuin 1990-luvulla, ja näytekohtainen hajonta (intonaatiolaajuus) on hieman suurempi, mutta nämä erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (Laukkanen & Waaramaa 2022). Käsillä olevassa uutispuhetutkimuksessa emme havainneet muutosta naisten keskimääräisessä puhekorkeudessa, mutta naisten näytteissä näkyi kuitenkin hieman korkeuden vaihtelulaajuuden lisääntymistä.…”