Purpose: This study reports on how very old (VO) Finnish people without dementia perform in the Western Aphasia Battery (WAB) and two verbal fluency tasks and which demographic factors predict the performance. Method: The study included fifty 80- to 100-year-old community-dwelling Finnish speakers with no dementing illnesses or speech-language disabilities, who completed the WAB and two verbal fluency tasks. Multifactorial statistical analyses with recursive partitioning were carried out to determine the significant predictors out of five predictor variables (age, gender, education, dentition, and Mini-Mental State Examination [MMSE]) for four response variables (WAB Aphasia Quotient [AQ], Language Quotient [LQ], semantic, and phonemic word fluencies). Results: Overall, individual variation was notable in VO speakers. All predictor variables were statistically significantly associated with one or more of the language skills. Age was the most significant predictor; the critical age of 85–86 years was associated with a decline in WAB-AQ and semantic fluency. Poor dentition and the MMSE score both predicted a decline in WAB-LQ and phonemic fluency. A high level of education was positively associated with the skills of the best-performing individuals in WAB-AQ, WAB-LQ, and semantic fluency. Conclusions: VO age is a significant factor contributing to language performance. However, a younger age, a good cognitive performance, intact teeth, and a higher educational level also seem to have a preservative power as regards language skills. Gender differences should be interpreted with caution. The results of this study provide culture- and language-specific normative data, which aids in differentiating typical aging from the signs of acute or degenerative neuropathology to ensure appropriate medical and therapeutic interventions.

We report two cases highlighting the diversity of vagal nerve stimulation (VNS)‐related effects on voice and breathing in patients with refractory epilepsy. The patients had both implantation and stimulation‐related side effects, which lasted for several months, impacting on their quality of life. The adverse effects appear to be due to recurrent laryngeal nerve paralysis‐related vocal cord hypofunction and stimulation‐related vocal fold spasms, however, their inter‐relationship is complex. In one of the patients, we were able to utilize the novel programming capabilities of the VNS device to reduce the laryngeal side effects without compromising therapeutic efficacy. [Published with video sequences].

Tutkimuksessa tarkasteltiin 11:n varhaisesti kaksikielisen 6-vuotiaan lapsen kielenkäyttöä suomeksi tuotetussa kuvakirjakerronnassa. Kaikkien lasten kotikieli oli suomi, minkä lisäksi he olivat omaksuneet englantia 0-4 vuoden iästä lähtien. Kertomuksista poimittujen epätyypillisten ilmaisujen avulla selvitettiin, miten englannin kielen omaksuminen mahdollisesti heijastui lasten kielellisiin valintoihin ja millaisia lasten ilmaisut olivat verrattuina yksikielisten ikäverrokeiden (n = 10) ja vuotta nuorempien lasten (n = 12) ilmaisuihin. Lähes kaikki kaksikieliset lapset tuottivat jonkunlaisia epätyypillisiä ilmaisuja. Laatunsa perusteella ne pystyttiin jakamaan pääasiassa 1) englannin kielen vaikutuksesta johtuviin ja 2) suomen kielen omaksumiseen liittyviin. Kielten väliseen vaikutukseen liittyvien havaintojen perusteella kaksikieliset lapset tuottivat osittain hyvin erilaisia ilmaisuja kuin yksikieliset lapset, ja suomen kielen normista poikkeavia ilmaisuja esiintyi kaikkiaan hieman useammalla kaksikielisellä kuin yksikielisellä lapsella. Jotkin kaksikielisten lasten suomen kielen omaksumiseen liittyvät epätyypilliset ilmaisut sen sijaan muistuttivat heitä vuotta nuorempien verrokkilasten valintoja. Tulosten pohdinta nosti esille, että tutkimusympäristö ja tutkimuskäytänteet saattavat vaikuttaa kielen siirtymisherkkyyteen, mikä kannattaa ottaa kliinisessä työssä huomioon.Avainsanat: kaksikielinen lapsi, kertova kieli, kielellinen valinta, kieltenvälinen vaikutus, systeemis-funktionaalinen kieliteoria JOHDANTOLasten kaksikielisyys on maailmanlaajuisesti varsin yleistä (Kohnert, 2010), ja kaksikielisten lasten määrä tulee kasvamaan myös Suomessa entisestään nykyisen maailmantilanteen aiheuttaman maahanmuuton myö-tä. Kaksikieliseen kielen kehitykseen liittyy useita erityispiirteitä. Ensinnäkin verrattuna yksikieliseen ikätoveriinsa kahden kielen vaikutuspiirissä kehittyvä lapsi omaksuu kahden eri kielen fonologian, leksikon ja rakenteellisten piirteiden lisäksi sen, miten kieliä käy-tetään kulttuurisesti asianmukaisilla tavoilla (Genesee, Paradis & Crago, 2004, s. 27; Verhoeven, 2010, s. 436). Toiseksi kielten omaksumista määrittää myös se, että kaksikielinen lapsi saattaa altistua kullekin omaksumalleen