Kauan tunnettu tosiasia on, että kalkitus usein lisää maan fosforin tulemista kasvien käyttöön. Tämä on todettu lukuisissa kenttäja astiakokeissa sekä kasvin
Suomen ilmastossa ei nurmen perustaminen läheskään aina onnistu tyydyttä-västi etupäässä kevätkesän kuivuudesta johtuen. On selvää, että sellaisille pienille, hennoille kasveille kuin kaikkien nurmikasvien oraat ovat, usein sattuvat viikkojen, jopa kuukausien sateettomat kaudet muodostavat suuren vaaran. Koko muokkauskerroksen ja ehkä vielä sen allakin olevan maan kuivuessa loppuu matalajuurisilta kasveilta veden ja sen mukana myös kasvinravintoaineiden saanti. Eri nurmikasvien välillä näyttää myöhemmässä kehitysvaiheessa olevan melkoisia eroja yleisessä kuivankestävyydessä, so. kyvyssä säilyä hengissä ja tuottaa satoa vähälläkin vedellä. Taimiasteella saattavat nuo erot olla vieläkin suuremmat.Jotta tiedettäisiin, mistä erilaisuudet näissä suhteissa johtuvat, ja millä keinoilla nurmikasvien alkukehitystä ja siten nurmen perustamisen onnistumista mahdollisesti voitaisiin varmentaa ja edistää, on tarpeen tuntea tärkeiden kasvien alkukehitys. Maanpäällisten osien kehitys tunnetaan jo jokseenkin riittävästi, mutta maanalaisten osien (juurien) kehitys, joka näissä suhteissa kuitenkin ilmeisesti on ratkaisevampi, tunnetaan paljon vaillinaisemmin.Viljelyskasvien maanalaisiakin osia on aikojen kuluessa tutkittu aika paljon, mutta nurmikasvit ovat tässä suhteessa jääneet vähemmälle kuin muut. Vanhemmista tämän alan tutkimuksista ovat mm. Osvald (3) ja Weaver (7) esittäneet hyviä katsauksia. Weaver (7)
On tutkittu Brownin esittämän maan emäs- ja vetymäärän määritysmenetelmän käyttöä maan kalkintarpeen arvioimiseksi. Menetelmä on verraten yksinkertainen ja vähätöinen ja näyttää siltä, että sillä voidaan arvioida maan kalkintarve suunnilleen samalla varmuudella kuin esim. vaihtuvan kalkin määrityksellä. Analyysiteknillisistä ym. käytännöllisistä seikoista riippuu, kumpaa menetelmää on edullisempi käyttää.
When the investigations into the possibilities of utilizing the apatite deposit, found in the parish of Siilinjärvi, Finland (Salonen et ah, 1966) (1964, p. 16), however, presents positive results for forest fertilizations with apatite on bog peat soils.For this reason it was decided to carry out another studies into the phosphate fertilizing effect of apatite on bog peat. At the same time the ability of pine and oats to utilize the not easily soluble phosphorus of apatite was compared.
scite is a Brooklyn-based organization that helps researchers better discover and understand research articles through Smart Citations–citations that display the context of the citation and describe whether the article provides supporting or contrasting evidence. scite is used by students and researchers from around the world and is funded in part by the National Science Foundation and the National Institute on Drug Abuse of the National Institutes of Health.