BackgroundLittle is known about change in physical activity (PA) and its relationship to all-cause mortality among old people. There is even less information about the association between PA, fitness, and all-cause mortality among people aged 80 years and above. The objective is to investigate persistence and change in PA over 5 years as a predictor of all-cause mortality, and fitness as a mediator of this association, among people aged 80 and 85 years at the beginning of an 18-year mortality follow-up period.MethodsUsing Evergreen Project data (started in 1989), 4 study groups were formed according to self-reported changes in PA level, over a 5-year period (starting in 1989–1990 and ending in 1994–1995): remained active (RA, control group), changed to inactive (CI), remained inactive (RI), and changed to active (CA). Mortality was followed up over the 18-year period (1994–2012). Cox models with different covariates such as age, sex, use of alcohol, smoking, chronic diseases, and a 10 m walking test were used to analyze the association between change in PA level and mortality.ResultsCompared to RA, those who decreased their PA level (CI) between baseline and follow-up had higher all-cause mortality (hazard ratio (HR = 2.09; 95%CI: 1.63–2.69) when adjusted for age, gender, and chronic diseases. RI showed the highest all-cause mortality (HR = 2.16; 95%CI: 1.59–2.93). In CA, when compared against RA, the risk of all-cause mortality was not statistically significant (HR = 1.51; 95%CI: 0.95–2.38). In comparison with RA, when walking speed over 10 m was added as a covariate, all-cause mortality risk was almost statistically significant only in CI (HR = 1.37; 95%CI: 1.00–1.87).ConclusionPersistence and change in PA level was associated with mortality. This association was largely explained by fitness status. Randomized controlled studies are needed to test whether maintaining or increasing PA level could lengthen the life of old people.

No abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin liikkuvia hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien, palvelujen kehittäjien sekä työntekijöiden näkökulmista. Tavoitteena oli saadun tiedon avulla lisätä ymmärrystä liikkuvien hyvinvointipalvelujen hyödyistä ja palvelujen kehittämisen edellytyksistä ja haasteista. Tutkimusaineistot koottiin 1) puhelinhaastatteluilla sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävissä toimivilta, liikkuvien hyvinvointipalveluiden suunnittelijoilta ja kehittämiseen osallistuneilta työntekijöiltä (N=12). Haastateltavilla oli kokemusta viidellä alueella toimivista liikkuvista hyvinvointipalveluista. Toinen aineisto (N=21) koottiin neljässä terveydenhuollon työntekijöiden ryhmähaastattelussa. Osalla työntekijöistä oli kokemusta liikkuvista hyvinvointipalveluista. Aineistot analysoitiin sisällön analyysillä. Liikkuvien hyvinvointipalvelujen kehittämisen tärkeänä edellytyksenä nähtiin koko palvelun kehittämisprosessin hallintaa ja monitoimijaista suunnittelua. Tämä edellytti johdon ja työntekijöiden sitoutumista, sitkeyttä ja osaamista pitkäjänteiseen palvelun kehittämiseen. Palvelutarpeet, käyttäjälähtöisyys ja tutkittu tieto nähtiin olennaisina kehittämistyön lähtökohtina. Haasteena nähtiin liikkuvien hyvinvointipalvelujen kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi. Toimiminen liikkuvassa hyvinvointipalvelussa edellyttää vastuullisuutta, joustavuutta, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä ja halua työskennellä itsenäisesti. Työpaikkana liikkuva yksikkö koettiin haastavana; työskentely yksikössä vaati tietynlaista työorientaatiota. Toisaalta osaamisen kuvattiin laajenevan ja työnkuvan olevan joustava ja mielenkiintoinen. Ilmapiiriä liikkuvassa yksikössä kuvattiin vapautuneeksi ja hoitomyönteiseksi. Tulosten mukaan vahva tiedotus- ja markkinointiosaaminen on ensiarvoisen tärkeää palvelukonseptin käyttöönotossa ja toiminnassa. Liikkuvien hyvinvointipalveluiden mahdollisuudet vastata erilaisten asiakasryhmien palvelutarpeisiin ovat moninaiset, muuntuvat ja joustavat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muuttuessa liikkuva palvelukonsepti voisi tarjota laajat mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen monipuoliseen tarjontaan.

No abstract

Among the older people with cardiac disease, a physically active lifestyle was associated with lower mortality.