In an experimental set‐up in and around Helsinki, Finland (60°N, 25°E), we have detected pest insect immigration using weather radars and insect traps in the field. This study was part of a project to develop a system to give warning of a possible arrival of long‐range migrant insect pests. Bird‐cherry aphid, Rhopalosiphum padi, and diamondback moth, Plutella xylostella, were found on the ground following migrations in warm airstreams at the end of May 2007. This migration episode was successfully forecast by the meteorologists in the project team. For the summer 2008, we developed a pest insect immigration alarm system based on SILAM, a Finnish Meteorological Institute atmospheric dispersion model. The first important pest insect immigration occurred in late June, bringing bird‐cherry aphids. Our alarm system correctly produced a warning of this immigration. We studied the migration path in the observed events in 2007 and 2008 with the help of the atmospheric dispersion model. Weather radars frequently showed rain echo over the area, but there was also a lot of echoes originating from the migrating insects. Using the polarimetric weather radar in Helsinki, we could differentiate insects from other sources of echoes. Insects were common in layers below 1 km, and were observed up to height of about 2.5 km. Using Doppler weather radars we were able to observe the speed and direction of the migration. The experiment showed that an atmospheric dispersion model is an effective tool for predicting the movement of airborne migrants. The alarm system would work still better, if the sources of the immigrants were known in more detail. In addition, the very simple modelling of airborne migration should be refined. Weather radars, and especially polarimetric systems, are able to detect insect migrations and reveal details of the phenomenon not obtainable by other means.
Tuhoojien tarkkailu on olennainen osa kasvintuotantoa. Kasvinsuojelun tavoitteena on estää sato- jalaatutappiot ekologisesti hyväksyttävin ja taloudellisesti kannattavin keinoin. Kasvintuhoojien seurantaaon MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kasvinsuojelussa tehty jo viime vuosisadanalkupuolelta lähtien. Seurannan tulokset on julkaistu joko tieteellisissä julkaisuissa tai ammattilehdissä.Tarve täsmällisempään ja ajantasaiseen seurantaan oli kuitenkin olemassa ja kehittynyttekniikka antoi tietopankin rakentamiseen hyvät mahdollisuudet. Tarkoituksena oli koota yhteentietokantaan tarkastettua, yhdenmukaisin tavoin kerättyä tietoa tärkeimpien kasvintuhoojien esiintymisestävuosittain. Tietomäärän karttuessa voidaan seurata mahdollisia kantojen runsastumisia taivähenemiä, uusien lajien tuloa tai entisten lajien uutta käyttäytymistä. Tietoja voidaan hyödyntääennusteiden validoinnissa ja mallituksessa.Tuhoojatietokantaan kootaan MTT Kasvinsuojelun organisoiman tuhoojatarkkailun tietoja tuholaistenja kasvitautien esiintymisestä. KSU:n Info –tiimi ylläpitää tarkkailuverkostoa tärkeimmilläpelto- ja puutarhaviljelyksillä kulloisenkin tuholais- ja tautitilanteen selvittämiseksi. Keväisin päätetääntarkkailtavien kohteiden sijainti, määrä, tarkkailijat, tarkkailtavat tuholaiset ja taudit. Tietokantasisältää pääkäyttäjän ylläpitämiä perustietoja sekä tarkkailijoiden, neuvojien ja muiden tallentajienylläpitämiä tarkkailutietoja.Tarkkailu tehdään yhdenmukaisilla ohjeilla. Apuvälineinä käytetään keltaisia, sinisiä tai valkoisialiimapyydyksiä, feromonipyydyksiä, munalaskentaa tai kasvuston havainnointia. Helposti tunnistettavattuhoojat lasketaan pyydyksistä ja tiedot lähetetään tuhoojatietokantaan matkapuhelimella,kämmenmikrolla tai kannettavalla tietokoneella suoraan pellolta tai sitten työpaikan koneelta.Vaikeammin tunnistettavat kasvintuhoojat lähetetään Jokioisiin tunnistettavaksi ja kirjattaviksi tietokantaan.Tietokannan tietoja hyödynnetään KasperIT:ssä, ajankohtaisessa kasvinsuojelun nettipalvelussa,jossa seurataan tuhoojien kehityskulkua ja runsautta sekä annetaan ohjeita tarkkailun aloittamisestaviljelijän omilla peltolohkoilla, kynnysarvoista ja suositeltavista torjuntatoimenpiteistä. Tarkkailuverkostavoi valita haluamansa paikkakunnan, tuhoojan ja ajanjakson graafina nähtäväksi.
Säätutkilla kartoitetaan sadealueita. Ilmassa lentävät hyönteiset aiheuttavat sateiden ja satavien pilvien ohella merkittävimmän kaiun kesäaikaan säätutkissa. Koska tutkan mittauksessa käytännöllinen alin korkeus on sadan metrin luokkaa, hyönteiset ovat tällöin niin korkealla että niitä voidaan yleensä pitää vaeltajina. Vaeltavat hyönteiset nousevat tarkoituksellisesti tällaisille korkeuksille, kun taas muusta syystä liikkeellä olevat yksilöt pysyttäytyvät alhaalla, jossa ne voivat omalla lentonopeudellaan ylittää ilmanvirtausnopeuden ja pystyvät pääsemään kohteeseensa. Säätutkilla hyönteisten aiheuttama kaiku-kerros ulottuu tavallisesti noin +5 asteen lämpötilaan saakka, jolloin noin +25 asteen pintalämpötilassa kauniina kesäpäivänä kaikukerros voi olla noin kahden kilometrin paksuinen.Hyönteismigraatiolla voidaan tarkoittaa hyvin erilaisia yksilöiden liikkeitä, joilla on merkitystä lajin populaatioille. Suomessa migraatioihin liittyviä tutkimuksia on tehty paljon toisaalta perhosten ja toisaalta tuhohyönteisten osalta. Metapopulaatioiden tutkimuksessa migraatio on myös keskeinen tekijä. Hyönteisten vaellusten tarkkailussa kiinnostuksen kohteena ovat olleet erityisesti immigraatiot, jotka tuovat tarkastellulle alueelle yksilöitä. Immigraation merkitys korostuu tuhohyönteisten vaikutusten arvioinnissa, koska yleensä ennustusmenetelmät populaatioiden kehittymisestä perustuvat havaintoihin paikallisesta populaatiosta.Erityisesti Helsingin yliopiston säätutkan mittauksia on viime kahdenkymmenen vuoden kuluessa käytetty lähinnä kirvojen ja perhosten immigraatioiden tutkimuksessa. Tämän tutkan sijainti Suomenlahden rannikon tuntumassa onkin tehnyt mahdolliseksi erottaa meren yli tulevat immigraatiot lyhytkestoisemmista paikallisista vaelluksista. Toisaalta taas Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkosto kattaa varsinkin Etelä-Suomen kesäisten sateiden osalta varsin hyvin, jolloin myös hyönteisvaellusten seurantaa voidaan tehdä koko alueella. Vuoden 2004 lopulla Helsingin yliopiston rakennuksen katolle Kumpulan yliopistoalueella asennettiin uuden säätutkan antenni. Tämä Vaisala Oyj:n rakentama tutka on Suomen ensimmäinen polarimetrinen säätutka.Polarisaatiosäätutkalla kyetään aikaisempaa paremmin erottamaan hyönteiset muista kaiun aiheuttajista ja lisäksi on mahdollista saada lisää tietoa havaittavien hyönteisten lajistosta ja käyttäytymisestä ilmavirtauksissa. Tämän tutkan käyttömahdollisuuksia ja yleensä vastaavanlaisten järjestelmien hyödyntämistä tutkitaan hankkeessa "Polarisaatiotutkan monitieteelliset sovellukset". Yksi alue tässä tutkimuksessa on kehittää tuhohyönteisten vaellusten ennustusmalli. Tässä osuudessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Säätutkilla ja erityisesti käytössä olevalla uudella polarisaatiotutkalla hyönteisvaelluksia pyritään seuraamaan tämän ennustusmallin toiminnan varmistamiseksi. Samaan aikaan tehostetulla hyönteisten pyydystyksellä selvitetään vaellusten saapumista maastoon.
scite is a Brooklyn-based organization that helps researchers better discover and understand research articles through Smart Citations–citations that display the context of the citation and describe whether the article provides supporting or contrasting evidence. scite is used by students and researchers from around the world and is funded in part by the National Science Foundation and the National Institute on Drug Abuse of the National Institutes of Health.
hi@scite.ai
10624 S. Eastern Ave., Ste. A-614
Henderson, NV 89052, USA
Copyright © 2024 scite LLC. All rights reserved.
Made with 💙 for researchers
Part of the Research Solutions Family.