No abstract

The first reported bovine botulism outbreak in Finland is described. Nine out of 90 cattle on a dairy farm died after being fed non-acidified silage contaminated by animal carcasses. Type C botulinum neurotoxin gene was detected in one heifer by polymerase chain reaction (PCR) and the neurotoxin was detected by the mouse bioassay. Clostridium botulinum type C was isolated from liver samples. The isolated strain was identified with amplified fragment length polymorphism (AFLP) analysis as group III C. botulinum. To our knowledge, this is the first time that a type C bovine botulism outbreak has been diagnosed by PCR and confirmed by subsequent isolation and AFLP identification of the disease strain. The importance of the acidification process in silage production to inhibit C. botulinum toxin production in silage and thus to prevent further botulism outbreaks is emphasized. Nevertheless, preformed toxin in the carcass is not destroyed by acid.

No abstract

No abstract

bThe role of the two-component system (TCS) CBO0366/CBO0365 in the cold shock response and growth of the mesophilic Clostridium botulinum ATCC 3502 at 15°C was demonstrated by induced expression of the TCS genes upon cold shock and impaired growth of the TCS mutants at 15°C.

No abstract

No abstract

Monien maa- ja elintarviketalouden kannalta merkittävien bakteeritaudinaiheuttajien luotettava tunnistus on ongelmallista. Näihin lukeutuvat perunan uusi, maa- ja siemenlevintäinen taudinaiheuttaja pohjanrupibakteeri (Streptomyces turgidiscabies), voimakasta hermomyrkkyä tuottava, vakavia ruokamyrkytyksiä ja halvauksia aiheuttava, elintarvikkeissa kulkeutuva Clostridium botulinum, sekä ihmisille tautia aiheuttavat enterohemorragiset Escherichia coli -bakteerit (EHEC-bakteerit; zoonoosi-taudinaiheuttajat), joiden tärkeimpänä lähteenä pidetään nautoja. Sopivan diagnostiikan puuttuessa edellä mainittuja, tauteja aiheuttavia bakteerikantoja ja -lajeja ei voida erottaa haitattomista, joita osa näytteiden mikrobeista edustaa. DNA-mikrosirut edustavat uutta diagnostista lähestymistapaa. Mikrosirulla tapahtuva tunnistus antaa poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet mikrobin kuvailun yksityiskohtaisuudelle. Siten esim. taudinaiheuttamiskykyyn tarvittavien geenien yhdistelmää tai taudinaiheuttajalle ominaisia, minimaalisia geneettisiä eroja voidaan hyödyntää kokonaisuutena tunnistuksessa. Tämän hankkeen keskeisenä tavoitteena oli DNA-mikrosirutekniikan käyttöönottaminen diagnostiikassa. Koska menetelmä oli hankkeen alkaessa kansainvälisestikin ottaen uusi ja vasta kehitteillä, hankkeessa tukeuduttiin neljän tutkimuslaboratorion yhteistyöhön mahdollisimman nopean etenemisen varmistamiseksi. Soveltavan biologian laitoksen kasvipatologian laboratorio (Helsingin yliopisto, HY) koordinoi hanketta ja keskittyi perunan bakteeritaudinaiheuttajiin. Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos (HY) tutki ruokamyrkytysbakteereja. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mikrobiologian tutkimusyksikkö tutki puolestaan EHEC-bakteereja. Mikrosirukokeet tehtiin Biotekniikan instituutin (HY) mikrosirulaboratoriossa, joka toimi teknologisena asiantuntijana. Hankkeeseen palkattiin yhteinen bioinformaatikko kehittämään tulosten käsittelyssä tarvittavia menetelmiä. Tutkimuksen lopullisena tavoitteena oli edistää elintarviketurvallisuutta, tuotantoeläinten terveyttä, elintarviketuotannossa käytettävien materiaalien hygieniaa sekä perunan kasvinsuojelua. Tutkimuksissa edettiin alun teknisten vaikeuksien jälkeen nopeasti, kun uusi mikrosirujen valmistusteknologia tuli käyttöön. Hankkeen tulokset edustavat tieteellisesti uudenaikaista lähestymistapaa bakteerien tyypittämiseen. Mikrosiruteknologian avulla oli mahdollista erotella kaikki perunalla merkittävät, Suomessa tavattavat bakteeritaudinaiheuttajat. Mikrosiruanalyysit paljastivat joukon C. botulinum:in geenejä, joiden perusteella bakteerikannat voitiin jakaa proteolyyttisten ominaisuuksien mukaisesti kahteen ryhmään ja kehittää niiden tunnistukseen nopea PCR-testi. Samalla periaatteella voitiin erotella tunnetusti patogeenisiä ja mahdollisesti patogeenisiä E. coli –kantoja. Tulokset veivät eteenpäin taudinaiheuttamiskykyyn liittyvien monimutkaisten ilmiöiden tutkimusta ja tuottivat diagnostiikassa sovelluskelpoisia tuloksia.