Yrittäjäyhteisön taika

Abstract

Artikkelissa tutkitaan, miten suomalaisten korkeakoulujen yrittäjyystoiminnassa konstruoidaan yrittäjän subjektia. Tarkastelen, millaiseksi yrittäjyys toiminnassa kuvataan ja miten yrittäjyyttä pyritään välittämään. Empiirisenä aineistona toimivat 14 korkeakoulun yrittäjyystoimijan internet-sivut, joita analysoin diskurssianalyysin keinoin. Yrittäjyystoiminta hahmottuu tutkimuksessa kahden keskustelun kautta: Yhtäältä se näyttäytyy osana korkeakoulujen ”kolmatta tehtävää,” yhteiskunnallista vaikuttamista ja palvelua. Korkeakoulutus on alkanut jäsentyä yhä enemmän markkina-ajattelun kautta, ja elinkeinoelämän palveleminen on noussut koulutuksessa merkittäväksi. Toisaalta toiminta on osa koulutuspoliittista yrittäjyyskasvatuksen projektia, jossa yrittäjyyttä käsitteleviä sisältöjä on tuotu mukaan koulutukseen, ja ihannesubjektiksi nousee yrittäjämäinen, joustava toimija. Analyysini osoittaa, että toimijat rakentavat kasvuyrittäjämäisiä, innovatiivisia subjekteja. Ne korostavat yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen ja innostumisen merkityksiä. Näin ne tuottavat yrittäjäsubjektit positiivisia tunteita performoivina tohkeisina subjekteina. Yrittäjyystoiminta limittää korkeakoulutuksen osaksi kilpailukyky-yhteiskuntaa, joka nostaa innovatiivisuuden ja uudenlaisen yhteisöllisyyden talouden – ja kansallisen edun – lähtökohdiksi.

Kriittistä tarkastelua yrittäjämäisen toimintakulttuurin ilmenemisestä ammattikorkeakoulukontekstissa: opettajien ja opiskelijoiden näkökulmia

“…Balawi & Ayoub, 2022, Lahikainen ja muut 2019) sekä erilaisista konkreettisista yrittäjyyden lisäämiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja yhteisöistä kuten kiihdyttämöt ja hautomot (esim. Koskinen, 2019). Usein yrittäjämäisen korkeakoulun mittarina pidetään korkeakoulussa syntyvien innovaatioiden ja yritysten määrää (esim.…”

Kriittinen yrittäjyyskasvatustutkimus nyt ja tulevaisuudessa

“…Kriittisesti orientoituneissa tutkimuksissa yrittäjyyskasvatusta on arvosteltu liiallisesta yksilökeskeisyydestä, epätasa-arvoistavista käytännöistä ja eronteoista esimerkiksi sukupuolen ja yhteiskuntaluokan suhteen (Komulainen ja muut, 2009;Korhonen, 2012;Jones, 2014). Kriittisessä yrittäjyyskasvatuksen tutkimuskeskustelussa on myös havainnollistettu yrittäjyyden ihannointia itsestään selvästi tarpeellisena kansantalouden pelastajana sekä yksilön työllistymismahdollisuuksien varmistajana (Koskinen, 2019;Koskinen & Puustinen, 2022). Toisaalta yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen myönteisten vaikutusten korostamisen nähdään haastavan yksilön todellista vapautta kehittyä ja tehdä valintoja muilla kuin taloudellisilla perusteilla (esim.…”

“…Toisaalta yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen myönteisten vaikutusten korostamisen nähdään haastavan yksilön todellista vapautta kehittyä ja tehdä valintoja muilla kuin taloudellisilla perusteilla (esim. Komulainen ja muut, 2019;Koskinen, 2019;Laalo & Jauhiainen, 2019).…”

“…Harnin (2015) tutkimuksen kohteena on ollut yrittäjyyskasvatuksen mittaristo, joka on laadittu opettajien yrittäjyysosaamisen ja yrittäjämäisen pedagogiikan tueksi. Koskinen (2019) puolestaan tarkastelee yrittäjyystoimintaa, jota suunnataan osaksi korkeakouluopiskelijoiden opintoja. Laalo ja Jauhiainen (2019) tutkivat yrittäjyysdiskurssia yliopistojen roolissa ja rakenteessa, akateemisesti koulutettujen ajattelutavoissa ja yliopistojen pedagogiikassa.…”

Pitääkö yrittäjän elää yrittäjän elämä?

“…Liiallista tavoitehakuisuutta voidaan vähentää myös yrittäjyyskoulutuksen sisällöissä (Koskinen 2019). Sen sijaan, että tarjotaan vain tietoa ja suunnitellaan tarkasti sisällöt, voi olla hyödyllistä tarjota yllykkeitä ja kulloisellakin hetkellä olennaista inspiraatiota.…”