Viestintä osana etäjohtamista terveydenhuollossa

Abstract

Etäjohtamisen taitoa tarvitaan yhä useammassa terveydenhuollon yksikössä, mikä haastaa alan johtamisen ja viestinnän. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli arvioida etäjohtamisen viestinnän nykytilaa ja sen kehittämistarpeita terveydenhuollossa. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian avohoidon osastonhoitajille (n=15) sekä työntekijöille (n=120) keväällä 2019. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja sisällön erittelyllä.
 Tulosten mukaan osastonhoitajien ja työntekijöiden arviot etäjohtamisen viestinnän nykytilasta olivat samansuuntaisia. Etäjohtamisen viestintään ei ollut luotu yhteisiä organisaatiolähtöisiä toimintatapoja. Käytössä oli pääsääntöisesti perinteiset yhteydenpitovälineet, kuten puhelut, tekstiviestit ja sähköposti. Välineiden ja sovellusten käytön osaaminen oli henkilösidonnaista ja niiden käytössä oli puutteita saatavuudessa ja toimivuudessa. Henkilöstön tuttuus ja luottamus liittyivät luontevaan etäyhteydenpitoon. Säännöllisiä kasvotusten toteutuvia palavereja pidettiin edelleen tärkeinä.
 Johtopäätöksenä voidaan todeta, että etäjohtamisen ja sen viestinnän onnistumiseksi tulisi yhdessä keskustellen sopia toimintatavat organisaation etäviestintään. Lisäksi etäjohtamisen viestinnän monipuolisten välineiden käyttämiseen tulisi tarjota riittävää tukea ja koulutusta.

Remote leadership in health care: a scoping review

“…Needs for good communication in remote leadership (Weymouth et al , 2007), and leaders’ involvement in creation of effective communication channels (Holland et al , 2009) have been recognised. In addition, Ristolainen et al (2020) found that leaders’ and employees’ assessments of communication in remote leadership were similar. Leaders’ availability (Holland et al , 2009), personal connections and familiarity between leaders and employees were found to be desirable (Holland et al , 2009; Cowan, 2014; Ristolainen et al , 2020).…”

“…Most of the articles addressed interactions in remotely led teams. Considered aspects included: communication (Rich, 1988; Weymouth et al , 2007; Holland et al , 2009; Stoopendaal, 2009; Kerfoot, 2010; Cowan, 2014; Stoopendaal, 2015; Kligler, 2017; Sharpp et al , 2019; Hunt, 2020; Ristolainen et al , 2020), relationships (Weymouth et al , 2007; Holland et al , 2009; Cowan, 2014; Sebastian and Hess, 2019; Sharpp et al , 2019; Hunt, 2020; Solstad et al , 2020), contact (Rich, 1988; Weymouth et al , 2007; Stoopendaal, 2009; Holland et al , 2009; Cowan, 2014; Stoopendaal, 2015; Lundgren et al , 2016; Ristolainen et al , 2020; Hunt, 2020), feedback (Weymouth et al , 2007; Cowan, 2014), listening (Rich, 1988; Kerfoot, 2010), trust (Holland et al , 2009; Cowan, 2014; Kligler, 2017; Ristolainen et al , 2020; Hunt, 2020) and dissemination of information (Weymouth et al , 2007; Stoopendaal, 2009; Cowan, 2014; Kligler, 2017; Solstad et al , 2020; Hunt, 2020). Needs for good communication in remote leadership (Weymouth et al , 2007), and leaders’ involvement in creation of effective communication channels (Holland et al , 2009) have been recognised.…”

Perusterveydenhuollon johtajien kokemuksia koronaviruspandemian vaikutuksista digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen

“…Tässä tut kimuksessa tuli esille tiedonkulun muuttuminen yhä enemmän sähköiseksi, josta seurasi puoles taan haasteita tiedon saavutettavuudessa työn tekijöille. Etäviestinnän haasteiksi on todettu aiemmassa tutkimuksessa tiedonkulkuun liittyvä kiire, vaikeus poimia oleellinen suuresta infotul vasta, hitaus ja se, että tieto ei kulje lainkaan (36). Sähköisessä tiedottamisessa olisi hyvä käyt tää erilaisia muotoja, kuten pelkän tekstin sijaan myös ääntä ja kuvia.…”

“…Aiemman tutkimus tiedon mukaan etäjohtaminen vaikeuttaa ihmis suhteiden luomista ja ylläpitämistä, mikä on tär keä osa johtamista (38). Etänä viestintä on muo dollisempaa ja vastavuoroisuus puuttuu, jolloin tuttuutta ei synny (36). Etäjohtajien tulisi pyrkiä kuitenkin tuntemaan tiiminsä jäsenet yksilöinä (37).…”

“…Tä mä tulos tukee aiempaa löydöstä, jossa tervey denhuollon organisaatiossa sähköisen viestinnän käyttö on saanut työntekijät toivomaan johtajan tapaamista kasvotusten (19). On myös tavallista, että työntekijöiden mielestä etänä olo ei korvaa läsnäoloa ja johtajan odotetaan tulevan paikan päälle (36). Johtajien on tärkeää olla sosiaalises ti läsnä etänä toimivia tiimejä johtaessaan (37).…”