Uhkaavatko sienitaudit haavan ja hybridihaavan viljelyä?

Kasanen, Risto

doi:10.14214/ma.6084

Cited by 1 publication

(3 citation statements)

References 2 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Sienen suvullinen aste syntyy kuoren alle vasta sen jälkeen, kun kuori on kokonaan kuollut. Kuoripolte vaivaa varsinkin vesasyntyisiä runkoja silloin, kun kasvustot ovat tiheitä (Kasanen 2004).…”

Section: Kuoripolteunclassified

“…Sienen tiedetään tarttuvan lukuisiin haapalajeihin (Ito ym. 1969), mutta meillä sitä on tavattu vain hybridihaavalla (Kasanen 2004).…”

Section: Kuoripolteunclassified

“…Molempien lajien aiheuttamat oireet ovat samanlaiset ja tauti on nimetty ruskopoltteeksi. P. plurivora on laji, jolla on monia isäntäkasveja sekä metsässä että taimitarhoilla ja jonka tiedetään aiheuttaneen nekroottisia laikkuja sekä juuristossa että rungossa (Jung ja Blaschke 1996, 2004, Jung ym. 2000, Jung ja Burgess 2009.…”

Section: Ruskopolteunclassified

See 2 more Smart Citations

Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla

Lilja¹,

Hantula²,

Rytkönen³

et al. 2010

Metsätieteen Aikakauskirja

View full text Add to dashboard Cite

Suomeen kulkeutui 1990-luvun alussa Phytophthora cactorum-mikrobi, jota voidaan kutsua jo vakiintuneeksi vieraslajiksi. Sata vuotta aiemmin Eurooppaan levisi strobusmäntyjen mukana Cronartium ribicola, joka aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-neulasmännyillä. Aikanaan maahamme on tullut taimien mukana kaksi, Amerikasta kotoisin olevaa sientä Neofabrea populi ja Entoleuca mammata, jotka aiheuttavat lähinnä hybridihaavalla kuoripoltteeksi ja haavanrosoksi nimetyt taudit. Eviran kasvintarkastuslaboratorio löysi Amerikassa tammenäkkikuolemaa ja Euroopassa heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttavaa P. ramorum-mikrobia ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sitä löytyi paitsi tuontitaimista, myös Suomessa tuotetuilta alppiruusuilta. Uusin vieraslaji on P. plurivora, joka tartutuskokeissa on osoittautunut erittäin haitalliseksi monille kasveille. Lepänruosteen aiheuttava Melampsoridium hiratsukanum on tuhonnut Suomessa lepän lehtiä vuodesta 1997. Muita tulokaslajeja ovat Dothistroma septosporum ja Chalara fraxinea. Ensinmainittu aiheuttaa punavyökariste-taudin, jonka esiintyminen meillä varmennettiin 2008. C. fraxinea puolestaan liitetään saarnensurmaksi nimettyyn tautiin. Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii.

show abstract

Section: Kuoripolteunclassified

“…Sienen tiedetään tarttuvan lukuisiin haapalajeihin (Ito ym. 1969), mutta meillä sitä on tavattu vain hybridihaavalla (Kasanen 2004).…”

Section: Kuoripolteunclassified