Tutkittu tieto käytäntöön

Abstract

Tutkittu tieto luo vakaan pohjan organisaatioiden, työelämän ja yhteiskunnan kehittämiselle. Tutkittua tietoa arvostetaan (Tiedebarometri, 2022), ja kiinnostus sen hyödyntämiseen on suurta (Rantala ym., 2022). Arvostus ja kiinnostus tutkittua tietoa kohtaan ei kuitenkaan aina muutu toiminnaksi: esimerkiksi yhteistyö yliopistojen ja yritysten välillä on viime aikoina vähentynyt (Koski ym., 2021). Tarkastelemme artikkelissamme tutkitun tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia ja toisaalta esteitä erityisesti viestinnän, vuorovaikutuksen ja yhteisöjen kannalta. Käsittelemme tutkitun tiedon hyödyntämisen esteitä kuudesta näkökulmasta, jotka ovat 1) tiedon määrä, 2) tiedon avoimuus ja löydettävyys, 3) tieteen kieli, 4) tutkimusaiheiden relevanssi, 5) eri toimijoiden osaaminen sekä 6) tutkitun tiedon arvostus. Esitämme tämän jälkeen ratkaisuja ja konkreettisia neuvoja tutkitun tiedon hyödyntämisen lisäämiseksi. Sidomme ratkaisut neljään tutkitun tiedon elinkaaren vaiheeseen, jotka ovat 1) tiedon tuottaminen, 2) tiedon levittäminen, 3) tiedon soveltaminen ja 4) tiedon juurruttaminen. Väitämme, että tutkittu tieto herää henkiin ja löytää vaikuttavuutensa vuorovaikutuksessa. Toivomme, että artikkelimme vahvistaa ymmärrystä ja uskoa tieteen soveltamisen merkityksestä ja mahdollisuuksista työelämässä sekä laajemminkin yhteiskunnassa.