Theory of strategic culture: An analytical framework for Russian cyber threat perception

Kari, Martti; Pynnöniemi, Katri

doi:10.1080/01402390.2019.1663411

Cited by 14 publications

(6 citation statements)

References 25 publications

(10 reference statements)

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…(2019), Ilnitski (2021), Karavajev & Suhanov (2022) ja Belokon (2022. Venäjän informaatiosodankäynnin teemoja ovat tutkineet ansiokkaasti myös muun muassa Pynnöniemi (2020Pynnöniemi ( , 2019Pynnöniemi ( , 2018, Kari (2019), Pynnöniemi & Kari (2016), Vasara (2020), Giles (2023Giles ( , 2016, Giles & Akimenko (2020), Pomerantsev & Weiss (2014), Berzina (2018Berzina ( , 2019, Franke (2015), Panarin (2006) ja Thomas (2004).…”

Section: Informaatiosodankäynnistäunclassified

Veretöntä mutta tappavaa: Informaatiosodankäynti venäläisessä sotatieteellisessä keskustelussa

Puurunen

2024

JYU Reports

View full text Add to dashboard Cite

This report analyses Russian terminology related to information warfare from the annexation of Crimea and the start of the war in Eastern Ukraine 2014 until the end of 2023. The report is based on articles published on information warfare in two prominent Russian periodicals of military sciences, Vestnik Akademii voennykh nauk and Voennaia mysl’. Terminology is organised by the dictionary of the Armed Forces of the Russian Federation, which distinguishes information as a goal, resource, and means. As a result, the terminology was found to be extensive and developing giving the Russian government political latitude. Russian perspective on information warfare is holistic, and several terms of Anglo-Saxon origin are used to describe distinctive Russian warfare concepts. Information warfare is seen as a part of a civilisational struggle between Russia and the so-called collective West, in which the intensity and manifestations of aggression vary. Russian understanding of information warfare doesn’t differentiate between wartime and peace. After launching the full-scale invasion and war of aggression against Ukraine, Russia has shifted to a time where facts are secondary. At the same time, primary influential interests are linked to an individual’s information processing, emotions and decision-making, which are being influenced using information warfare. Russia aims to saturate information space with information which serves Russia’s strategic goals in the long run. From February 2022 onwards, Russian political narratives have infiltrated academia and research, which portrays the totalitarianism of Russian society. Tässä raportissa selvitetään venäläistä informaatiosodankäynnin termistöä Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan alkamisesta vuoteen 2023 asti. Raportti perustuu kahden merkittävimmän venäläisen sotatieteellisen julkaisun, Vestnik Akademi Voennyh Naukin ja Vojennaja Myslin informaatiosodankäyntiä käsittelevien, vuosien 2014 ja 2023 välillä julkaistujen artikkeleiden analyysiin. Termistö on jaoteltu raportissa Venäjän asevoimien sanakirjan mukaisesti informaatiosodankäynnin päämääriin, resursseihin ja keinoihin. Termistön todetaan olevan laaja ja alati kehittyvä kokonaisuus, mikä antaa Venäjän valtionjohdolle poliittista liikkumavaraa, jota se on hyödyntänyt muun muassa Ukrainassa keväästä 2022 alkaen. Venäläinen näkemys informaatiosodankäynnistä on holistinen, ja useat anglosaksista alkuperää olevat termit on omaksuttu kuvaamaan vuosisatoja vanhoja venäläisiä konsepteja sodankäynnistä. Informaatiosodankäynnin todetaan olevan osa Venäjän ja niin kutsutun kollektiivisen lännen välistä sivilisaatiollista kamppailua, jonka intensiteetti ja ilmenemismuodot vaihtelevat. Venäjä ei tee eroa sodan ja rauhan välille. Venäjän vuonna 2022 käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen esille on noussut siirtyminen eräänlaiseen totuuden jälkeiseen aikaan, jossa faktat ovat toissijaisia, ja etusijalla ovat yksilön tiedon prosessointiin, tunteisiin ja päätöksentekoon liittyvät seikat, joihin informaatiosodankäynnillä vaikutetaan. Olennaisinta tässä informaatiosodankäynnin vaiheessa on informaatiotilan saturointi sellaisilla sisällöillä, jotka palvelevat Venäjän strategisia päämääriä pitkällä aikavälillä. Keväästä 2022 alkaen Venäjän johdon poliittinen retoriikka on siirtynyt osaksi tutkimusjulkaisuja, mikä kuvaa laajempaa venäläisen yhteiskunnan siirtymistä totalitarismiin.

show abstract

Section: Informaatiosodankäynnistäunclassified

Veretöntä mutta tappavaa: Informaatiosodankäynti venäläisessä sotatieteellisessä keskustelussa

Puurunen

2024

JYU Reports

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Strategic culture focuses on ways in which history, geography, values and norms inform and influence decision-makers on questions of peace and war (Kari & Pynnöniemi, 2019). It is a set of shared beliefs and assumptions derived from common experiences that shape collective identity and relationships to other groups (Glenn, 2009).…”

Section: Strategic Culture Trauma and Foreign Policy Choicementioning

confidence: 99%

A Traumatic Relationship: The United States and Indonesia–Russian Relationship

Subagyo,

Sulaiman,

Alamari

et al. 2024

Journal of Asian Security and International Affairs

View full text Add to dashboard Cite

Indonesia’s insistence on refusing to directly condemn Russia’s unprovoked aggression in Ukraine raised a lot of eyebrows. Some scholars attributed this to the long history of Indonesia–Russia relationship, which is dated even before the formal establishment of Soviet–Indonesia relations, when the Soviet Union brought ‘the Indonesian Question’ before the Security Council in 1946 and helped Indonesia’s struggle for independence. That, however, is only part of the picture. In fact, it is more important to see how the history of the relationship between the United States and Indonesia influenced Indonesia’s strategic culture and creating a feeling of trauma, the inability to trust the United States that influences Indonesia’s foreign policy, especially in regards to how Indonesia perceives and reacts to Russia’s invasion of Ukraine. The invasion is seen less as a state’s infringement of another state’s sovereignty than a sibling spat that is widely exacerbated by meddling from other countries.

show abstract

“…Esimerkiksi Putinin Venäjän toimet ulkomaisen vaikutuksen minimoimiseksi maan poliittisessa tilanteessa voidaan tulkita salaliittojen vastaiseksi toiminnaksi. Vallitseva piiritetyn linnakkeen narratiivi on, että länsi yrittää myös kyberympäristön kautta käydä Venäjän kimppuun (Kari 2019). Tämän uhan torjuntaan käytetään valtavasti voimavaroja.…”

Section: Erilaisia Vastatoimia Ja Vastauksia Disinformaatiolleunclassified

Salaliittoteorioiden politiikat – Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia

2023

View full text Add to dashboard Cite

Salaliittoteorioista on tullut osa politiikkaa ja julkista keskustelua. Millaista poliittista kulttuuria salaliittoteorioiden rooli julkisessa keskustelussa edistää? Onko viime vuosien salaliittoteoretisoinnissa jotain uutta? Millä tavalla kysymykset vastuusta kytkeytyvät salaliittoteoretisointiin? Millä tavoin salaliittoteoriat auttavat ymmärtämään demokraattisen politiikan suhdetta totuuteen ja tietoon? Salaliittoteorioiden politiikat tarjoaa lukijalleen monenlaisia välineitä hahmottaa salaliittoteorioiden suhdetta poliittiseen päätöksentekoon ja demokraattiseen kansalaiskeskusteluun. Samalla pohditaan salaliittoteorioiden asemaa uudessa mediatilassa, jossa erilaisten sisältötyyppien rajat ovat auttamatta hämärtyneet.

show abstract

Theory of strategic culture: An analytical framework for Russian cyber threat perception

Cited by 14 publications

References 25 publications

Veretöntä mutta tappavaa: Informaatiosodankäynti venäläisessä sotatieteellisessä keskustelussa

Veretöntä mutta tappavaa: Informaatiosodankäynti venäläisessä sotatieteellisessä keskustelussa

A Traumatic Relationship: The United States and Indonesia–Russian Relationship

Salaliittoteorioiden politiikat – Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia

Contact Info

Product

Resources

About