The evolution and shift of research topics and methods in library and information science

Abstract

Employing approaches adopted from studies of library and information science (LIS) research trends performed by Järvelin et al., this content analysis systematically examines the evolution and distribution of LIS research topics and data collection methods at 6‐year increments from 2006 to 2018. Bibliographic data were collected for 3,422 articles published in LIS journals in the years 2006, 2012, and 2018. While the classification schemes provided in the Järvelin studies do not indicate much change, an analysis of subtopics, data sources, and keywords indicates a substantial impact of social media and data science on the discipline, which emerged at some point between the years of 2012 and 2018. These findings suggest a type of shift in the focus of LIS research, with social media and data science topics playing a role in well over one‐third of articles published in 2018, compared with approximately 5% in 2012 and virtually none in 2006. The shift in LIS research foci based on these two technologies/approaches appears similar in extent to those produced by the introduction of information systems in library science in the 1960s, or the Internet in the 1990s, suggesting that these recent advancements are fundamental to the identity of LIS as a discipline.

Trends in Library Science Research Topics during the Period 2016-2019

“…Zipf's law regarding the frequency of occurrence of words in a document as a measure of indexing. As for research related to research topic trends in the field of library and information, among others, carried out by Markey (2004), Chen & Larsen (2014), Park & Song (2013), Liu & Yang (2019), and Ma & Lund (2021).…”

Informaatiotutkimus-lehden tutkimusaiheet ja niiden vaikuttavuus vuosina 1981–2020

“…Informaatiotutkimuksessa itseanalyysin kehittyminen liittyy alan tieteelliseen kypsymiseen 1980-luvulla, jolloin tutkimushistoriaa sekä kokonaiskuvaa kartoitettiin informaatiotutkimuksen teoreettisen taustan kehittämiseksi (Ingwersen 1992, 109-111). Informaatiotutkimuksen tilaa ja sen kehittymistä on tarkasteltu sisällönanalyyttisesti useissa eri tutkimuksissa (Järvelin & Vakkari 1988, 1990Tuomaala, Järvelin & Vakkari 2014;Ma & Lund 2021).…”

“…(Tuomaala ym. 2014) Ma ja Lund sovelsivat samaa luokitusta tarkastellessaan informaatiotutkimuksen artikkeleiden tutkimusaiheita vuosina 2006, 2012 ja 2018, eivätkä aiheet heidän mukaansa merkittävästi vaihtuneet (Ma & Lund 2021). He käyttivät aiheluokittelun lisäksi myös alateemoja (subtopic), ja niissä tapahtui reilun vuosikymmenen aikana merkittäviä muutoksia.…”

“…Alateemoista kasvoivat voimakkaasti sosiaalisen median tutkimus sekä data-analytiikan lisääntyminen. Eniten vähenivät kirjastopalveluiden tutkimus, tiedonhaun tutkimukset sekä järjestelmien analyysi-ja suunnittelututkimus (Ma & Lund 2021). Ma ja Lund (2021) viittaavat artikkelissaan Järvelinin ja kumppanien tutkimuksiin lukuisia kertoja ja käyttävät termiä "Järvelin studies" lähes eponyyminä tämänkaltaiselle sisällönanalyysille.…”

“…Käsitteellisen analyysin osuus laski, kuten myös historiallisten lähteiden analyysin. (Ma & Lund 2021) Mäkinen, Järvelin, Savolainen ja Sormunen (2016) tutkivat Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen opetusta, tutkimusta ja pro gradu -tutkielmien otsikoita vuosilta 1970-2010. Tutkimus tarkasteli sanapilvinä näissä esiintyviä termejä ja niiden frekvenssejä.…”