Suomen sahateollisuuden kansainvälinen kustannuskilpailukyky 2000-luvulla

Mutanen, Antti; Viitanen, Jari

doi:10.14214/ma.6530

Cited by 3 publications

(2 citation statements)

References 1 publication

(1 reference statement)

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Firm strategies are typically not guided by customer needs (Makkonen and Sundqvist-Andberg 2017). Most previous research on Finnish sawmill firms has concerned factors in their operational environment such as the most significant costs or exchange rate changes (Hietala et al 2013;Pöyry 2013;Mutanen and Viitanen 2015). At the company level, competitiveness has been analyzed by studying environmental communication strategies, marketing, and business management capabilities (Lähtinen et al 2009;Toppinen et al 2011;Räty et al 2015).…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Networks in international opportunity recognition among Finnish wood product industry SMEs

Hietala¹,

Hänninen²,

Kniivilä³

et al. 2019

Silva Fenn.

View full text Add to dashboard Cite

Highlights• In line with earlier literature, we found the networks in our study to positively impact international opportunity recognition. • Despite the reliance on various network forms and levels, a strategic stance towards opportunity recognition can be characterized as being more reactive than proactive. • Institutional networks represented a more systematic way of recognizing international opportunities among case companies. AbstractBioeconomy development will create new opportunities for firms operating in the international wood products markets, and identifying and exploiting these opportunities is emphasized as a key concept to achieving business success. Our study will attempt to address a gap in the literature on sawmill industry business development from the viewpoint of international opportunity recognition. The aim of our study is to provide a holistic description on how small and medium-sized enterprises (SMEs) in the wood products industry recognize and exploit international business opportunities, and how they utilize network perspectives in this context. The subject was examined through Finnish wood product industry SMEs by interviewing 11 managers and industry representatives. The results suggest that SMEs recognize international opportunities reactively per se. Social networks formed in professional forums were an important information channel for identifying international opportunities. Through vertical business networks, such as sales agents, firms have been able to increase their international market presence and free their own resources for other important activities. Horizontal dyadic business networks were seen to facilitate new international opportunities through cooperation, while excessive reliance on vertical networks raised concerns and seemed not to be effective in international opportunity recognition. Institutional networks formed a systematic way of recognizing international opportunities, but more so at the initial market entry stage.

show abstract

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Networks in international opportunity recognition among Finnish wood product industry SMEs

Hietala¹,

Hänninen²,

Kniivilä³

et al. 2019

Silva Fenn.

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…2021), sillä metsäsektori on huomattava työllistäjä ja verotulojen lähde hyvinvointivaltiolle (Heinikainen ja Saarinen 2021). Metsäteollisuuden tuotteiden osuus koko Suomen tavaraviennin arvosta oli vuonna 2021 vajaa viidennes (19 %) (Viitanen 2022). Puupohjaisten tuotteiden vientiosuudet vuosittaisista tuotantomääristä ovat huomattavia: esimerkiksi vuonna 2021 tuotetusta kartongista (98 %), paperista (95 %) ja sahatavarasta (71 %) suurin osa myytiin kansainvälisille markkinoille (Viitanen ym.…”

Section: Johdantounclassified

Kirjallisuuskatsaus työhyvinvoinnin keskeisistä teemoista puuhuoltoketjussa: psyykkinen kuormittuminen, työtuntien määrä ja naisten tilanne

Kallioniemi,

Kymäläinen

2024

Metsät. aikak.

View full text Add to dashboard Cite

Metsäsektorilla työskennellään yhteiskunnallisesti tärkeällä työalalla. Samalla metsäalaan kohdistuu nykyisin monia, osin ristiriitaisiakin tavoitteita. Tämä kuvaileva kirjallisuuskatsaus paneutuu aiemmin toteutetun puuhuoltoketjun työhyvinvointikyselyn kolmeen keskeiseen tulosteemaan. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia kirjallisuuslähteitä ja teorioita on julkaistu puuhuoltoketjun kolmesta keskeisestä teemasta: psyykkisestä kuormittumisesta, työtuntien määrästä ja naisten tilanteesta? 2. Miten työhyvinvointia voidaan kohentaa puuhuoltoketjussa? Psyykkinen kuormittuminen puuhuoltoketjussa ilmenee useista kirjallisuuslähteistä, havaintoina muun muassa puutteellinen palautuminen työn rasituksista, kiristyneet vaatimukset, alhainen palkkataso ja vähäinen vuorovaikutus. Tarkastelemme psyykkistä kuormittumista puuhuoltoketjussa Siegristin ponnistusten ja palkkioiden mallin sekä työn vaatimusten ja voimavarojen mallin avulla. Kirjallisuuslähteistä ilmenee myös lukuisia metsätaloustyön myönteisiä piirteitä, kuten esimerkiksi teknologian kehittyminen, miellyttävä työympäristö metsässä, työn itsenäinen luonne ja mahdollisuus työhön maaseudulla. Tarkastelemme mahdollisuuksia psyykkisen kuormittumisen haittojen vähentämiseen toimintaympäristön viitekehyksen sekä työllisen stressisuojatekijöiden vahvistamisen avulla. Työn aiheuttamien vaatimusten tulisi olla hallittavia, jotta psyykkiseen kuormittumiseen mahdollisesti liittyvältä terveydentilan ja työkyvyn heikkenemiseltä vältyttäisiin. Puuhuoltoketjussa työpäivät olivat pitkiä. Työtuntien määrän tarkastelussa käymme läpi tekijöitä, jotka voivat voimistaa tai heikentää runsaan työtuntien määrän terveydelle haitallisia vaikutuksia. Runsas työtuntien määrä voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksia ja aivohalvauksen riskiä, vaarantaa mielenterveyden ja heikentää työstä palautumista. Työterveyden heikkenemisen estäminen on kustannustehokkaampaa kuin seurausten korjaaminen. Naiset metsätalouden työtehtävissä ovat vähemmistö, sillä vain 19 % metsäsektorin työllisistä oli naisia vuonna 2021. Naisten työhyvinvoinnissa havaittiin monia myönteisiä piirteitä, kuten yleinen tyytyväisyys työhön, kohtalaisen hyvä työkyky ja elintavat sekä maltillinen sairauteen liittyvien poissaolojen määrä. Arviot työtaakan, psyykkisen kuormittumisen ja palautumisen osalta osoittivat kuitenkin heikentynyttä työhyvinvointia. Naisten työhyvinvointia voidaan edistää kehittämällä johtamista sekä varmistamalla työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ja vastuiden jakaminen. Työhyvinvoinnista ja työkyvyn säilymisestä huolehtiminen ovat osa metsäsektorin sosiaalista kestävyyttä.

show abstract

Strategic Management Towards Competitive Advantage—Patterns of Internationalization in the Finnish and Swedish Sawmill Industries

et al. 2019

View full text Add to dashboard Cite

Suomen sahateollisuuden kansainvälinen kustannuskilpailukyky 2000-luvulla

Cited by 3 publications

References 1 publication

Networks in international opportunity recognition among Finnish wood product industry SMEs

Networks in international opportunity recognition among Finnish wood product industry SMEs

Kirjallisuuskatsaus työhyvinvoinnin keskeisistä teemoista puuhuoltoketjussa: psyykkinen kuormittuminen, työtuntien määrä ja naisten tilanne

Strategic Management Towards Competitive Advantage—Patterns of Internationalization in the Finnish and Swedish Sawmill Industries

Contact Info

Product

Resources

About