Sosiaalityön psykososiaalisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät nuorisopsykiatrian avohoidossa

Abstract

Sosiaalityöntekijät toimivat nuorisopsykiatriassa erityistyöntekijän roolissa tuoden sosiaalista ja sosiaalityön näkökulmaa moniammatilliseen keskusteluun. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopirin (HUS) nuorisopsykiatriassa on viime vuosina siirrytty entistä fokusoidumpiin hoitomalleihin ja erityistyöntekijöiden työnkuvaa on pyritty jäsentämään uudelleen. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalityön psykososiaalisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen moniammatillisessa poliklinikkatyössä ja mitkä psykososiaalisen työn osa-alueet rajataan sosiaalityöntekijän tehtävien ulkopuolelle. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdessa osassa nuorisopsykiatrian avohoidon työntekijöiltä e-kyselyllä ja fokusryhmähaastatteluilla.
 Noin 60 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että nuorisopsykiatrian sosiaalityöntekijää hyödynnetään sosiaalityötä vaativissa tehtävissä. Tehtävien jäsentämisessä oli vastausten perusteella eroavuuksia, esimerkiksi osa työntekijöistä koki, etteivät sosiaalityöntekijän tehtävät eroa hoidollista työtä tekevien ammattiryhmien tehtävistä. Noin 70 prosenttia vastaajista koki sosiaalityöntekijöiden tehtävien kuitenkin palvelevan potilaiden tarvetta. Sosiaalityön psykososiaalisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen vaikuttivat poliklinikoiden hoitotyön tavoitteet ja tiimityöskentelyn rakenne, sosiaalityöntekijän oma ammatti-identiteetti, työtahdin kiristyminen ja moniammatillisen työkulttuurin muutokset.
 Terveydenhuollossa jokaisella ammattilaisella on oma roolinsa ja yhteistyössä syntyy epävirallisia normeja siitä, mitkä ovat selkeästi jaettua aluetta ja missä tehtävissä rajaa ei ylitetä. Hoitotyön tavoitteet eivät saisi liikaa ohjata sosiaalityön jäsentymistä psykiatrisessa avohoidossa. Tämä edellyttää sosiaalityön vahvempaa tunnistamista ja samalla sosiaalityöntekijöiden aktiivisuutta sekä oman alansa asiantuntijuuden vahvistamista osaksi moniammatillista yhteistyötä ja tiimityöskentelyn rakenteita.

Isorokko vuoden 1918 Urjalassa

“…36 Kunnalliskertomuksessa ei mainita sairaalan lääkäriä, mutta hän lienee ollut entinen Ikaalisten kunnanlääkäri A.M. Skogström, joka Arajärven mukaan valittiin virkaansa vuonna 1908, ja josta tuli ensimmäinen pitäjän sairaalaa johtanut lääkäri. 37 Vuoden 1918 Urjalan Sanomista ilmenee myös kunnan vaihteleva isorokkotilanne. 1.6.1918 ilmestyneessä numerossa 6 julkaistiin kuulutus, jossa isorokon leviämisen vuoksi määrättiin rokotukselle kaikki kuntalaiset, joita ei ollut viimeisen viiden vuoden kuluessa rokotettu.…”