”Sitten uskaltaa kertoo omista asioista enemmän”

Abstract

Luottamus asiantuntijoihin on keskeinen osa modernien yhteiskuntien olemassaoloa ja toimivuutta. Maahanmuuttajilla ei välttämättä ole uuteen asuinmaahan saapuessaan yhteisesti jaettuihin arvoihin ja normeihin perustuvaa luottamusta uuden asuinmaan viranomaisia tai muita asiantuntijoita kohtaan. Luottamuksen puute voi vaikeuttaa asioiden hoitamista ja uuteen yhteisöön kiinnittymistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan työvoimaneuvojan käsityksiä luottamuksen rakentamisesta ja merkityksestä työvoimaneuvojan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden asiointikeskusteluissa. Maahanmuuttaja-asiakkaat ovat ulkomaalaistaustaisia eri lähtömaista Suomeen saapuneita työvoimatoimiston (TE-toimisto) asiakkaita, jotka ovat hakeutumassa esimerkiksi opintoihin, työharjoitteluun, palkkatyöhön tai yrittäjiksi. Artikkelissa esitetyt havainnot perustuvat kokeneen työvoimaneuvojan haastatteluihin. Tutkimuksellisesti kiinnostavaa tapausta tarkastelemalla (esim. Baxter & Jack 2008, 548; Parker-Jenkins 2016, 6) pyritään syventämään ymmärrystä luottamuksen kiinnittymisestä vastavuoroiseen suhteeseen myös institutionaalisessa vuorovaikutuksessa. Työvoimaneuvojan käsityksiä jäsennetään identifikaatioon ja informaatioon pohjautuvan luottamuksen kategorioiden avulla. Virkailija kertoo pyrkivänsä virittämään asiakkaan luottamusta itseensä ja edustamaansa instituutioon esimerkiksi yhteistä viestinnällistä tilaa rakentamalla sekä itsestä kertomisen, huumorin ja myös muusta kuin hoidettavasta asiasta puhumisen avulla. Lisäksi luottamuksen rakentumista edistävät riittävän ja tarkoituksenmukaisen asiointitilanteisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvän kontekstualisoivan tiedon välittäminen, ammattitaitoisuuden osoittaminen sekä asiakkaan toimijuuden vahvistaminen.

Kieli ja osallisuuden eri ulottuvuudet Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten diskursseissa

“…Sen tarkastelun voisi viedä institutionaaliselle tasolle esimerkiksi Tantun (2017) tutkimuksen tavoin. Tanttu (2017) on hahmotellut, miten osallisuus ja siten myös luottamus rakentuvat asiointikeskusteluissa pienissä arkisissa teoissa, solidaarisuuden eleissä. Jatkotutkimuksessa voisi keskittyä luomaan tietoisuutta osallisuudesta institutionaalisissa kohtaamisissa siitä näkökulmasta, että ulkomaalaistaustaisille merkittäviä osallisuuden ulottuvuuksia ovat muutkin kuin sosioekonomista hyvinvointia ja integraatiota korostavat puolet.…”

The Remigration of Afghan Immigrants from Russia

“…They are conducted in a formal institutional setting, in an interaction between an interviewer (a representative of the authorities), asylum seeker, and translator. The material can therefore be characterized by various asymmetries (Tanttu 2017). The applicants are in very vulnerable situations with immense expectations and uncertainties about the future, while the interviewer’s task is to determine their travel details and motives for asylum.…”