Simultaneity and the refusal to choose: The semiotics of Serbian youth identity on Facebook

Abstract

Although the importance of linguistic simultaneity has long been recognized (Woolard 1998), the concept is underexamined in recent analyses of language use in globalized, digital contexts such as social media. Drawing from an analysis of everyday Facebook posts from youth in Belgrade, Serbia, the article proposes that recognizing four types of simultaneity—of linguistic features, indexical operations, effects, and scale—is key for making sense of social media utterances in political and historical context. On Facebook, Serbian youth mix languages and writing systems in complex ways, adhering to dominant ideologies of language and identity in some ways and flouting them in others. Using the Serbian case as a springboard, along with the four types of simultaneity proposed, I suggest a framework for analyzing language and identity on social media. (Serbia, indexicality, simultaneity, social media, superdiversity, bivalency, youth)*

Superdiversiteetti. Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen

“…Myös superdiversiteettitutkimus on korostanut sitä, miten sosiaalinen media tarjoaa monipuolisia semioottisia resursseja identiteettityölle ja sosiaalisten suhteiden rakentamiselle. Tutkijat ovat tarkastelleet esimerkiksi sitä, miten verkossa rakennetaan rodullisia, etnisiä ja paikallisia identiteettejä (Heyd 2014;Garcés-Conejos Blitvich 2018;George 2020), neuvotellaan maahanmuuttajataustaisten nuorten identiteeteistä suhteessa heidän kulttuuriseen perintöönsä (Juffermans ja muut 2014), rakennetaan ja ylläpidetään sosiaalisia suhteita maahanmuuttajataustaisina (mikro)yrittäjinä (Tagg ja Lyons 2018), affilioidutaan transnationaaliin populaari-tai fanikulttuuriin ja neuvotellaan suhteesta siihen (Kytölä 2017;.…”

Semiotic Methodology In Assessing The Digital Development Of The Region Economy

“…-syntactic area (it studies the formal aspects of a phenomenon, process (Kletzl, 2020;Keunen, 2020;Zlatev, 2020); -semantic area (it considers the general meaning, general aspects of the phenomenon (Bueno, 2020;Chen, 2020;Gilyazova, 2020); -pragmatic area (it focuses on the situational manifestation of the object of research (Bankov, 2020;George, 2020;Monforte et al, 2020).…”