”Rekiviisujen” halveksunta ja houkutus

Abstract

Artikkelissa tarkastellaan arkkiveisuista ja rekilauluista käytyä keskustelua 1870-luvulta 1910-luvulle suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdissä sekä muistelmissa ja fiktiivisissä teksteissä. Aineiston analyysi osoittaa, että keskustelu oli affektiivisesti värittynyttä: laulujen sanastosta ja aiheista löytyi moitittavaa, samoin runomuodosta. Molempien laulutyyppien paheksunta kumpusi kahdesta toisiinsa liittyneestä projektista: kansallisuusideologian motivoimasta yrityksestä saada aikaan suomenkielistä kansalliskirjallisuutta sekä pyrkimyksestä nostaa kansanihmisten sivistystasoa ja moraalista tilaa. Halu vaikuttaa rahvaan lauluihin ja lukemistoon ‒ ja käyttää näin valtaa julkisessa keskustelussa ‒ oli voimakkaan affektiivista. Kansanvalistushenkisissä kirjoituksissa suositeltiin ”oikeiden” runoilijoiden tuotteiden tarjoamista kansalle modifioituina rekilauluina ja arkkiveisuina. Tämä keskustelu liittyi osaltaan suomenkielisen runouden rekilaulubuumiin 1900-luvun vaihteessa, jolloin nuoret runoilijat hakivat rekilauluista inspiraatiota teksteihinsä.

Genetic Criticism in Motion: New Perspectives on Manuscript Studies

“…In focusing on the role of these songs in Manninen's creative process, I wish to contribute to an important aspect of Finnish literary history that has not received enough attention. The popular rhyming couplets (rekilaulut) were disregarded as folklore (Kurkela 1989;Karhu & Kuismin 2021;Hämäläinen & Karhu 2021), which led to the situation that their significance in the development of Finnish poetics was not studied. Hence, my article will show how genetic analysis can contribute to issues that previous research has bypassed.…”

“…It is important to keep in mind that folk poetry in the traditional Kalevala metre (unrhymed, non-strophic trochaic tetrameters) was more highly valued by the elite, and the so-called new folk song style (rhyming, four-line stanzas) marginalized and associated with young people's gatherings. These songs represented topics like love and courting as well as occasional poetry on lives of famous criminals, among other things (Karhu & Kuismin 2021). This view, dating from the nineteenth century, has resulted in a gap in the research: the older tradition has been thoroughly studied, while there is little research on the newer folk song tradition (rekilaulu).…”