Muualta meille

Abstract

Artikkelissa analysoidaan arkisen maailmankansalaisuuden ilmenemistä Pohjois-Karjalaan päätyneiden ulkomaalaistaustaisten kertomuksissa itsestään, kohtaamisistaan pohjoiskarjalaisten kanssa sekä kokemuksistaan Itä-Suomesta uutena asuinpaikkanaan. Tavoitteena on pohtia maaseutututkimukseen omaksutun maailmankansalaisuuden käsitteen käyttökelpoisuutta kotimaisessa kontekstissa. Aineistona käytetään sanomalehti Karjalaisessa julkaistuja haastatteluja, joita analysoidaan teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus osoittaa, että maailmankansalaisuuden käsitteen avulla voidaan tehdä näkyväksi kantaväestön ja maahanmuuttajien monenlaista liikkuvuutta ja yhteyksiä maaseudulla. Sen avulla voidaan myös kuvata ryhmien välisten kulttuuristen erojen epätäydellistä ja osittaista liudentumista. Maailmankansalaisuus on käyttökelpoinen käsite, kun tavoitteena on purkaa maahanmuuttoa käsittelevien tutkimusten stereotyyppisiä mielikuvia maaseutumaisuudesta ja kaupunkimaisuudesta. Samalla on mahdollista kyseenalaistaa kategorisia oletuksia kokemattomasta ja vastahankaisesti maahanmuuttajiin suhtautuvasta maaseutuväestöstä.

More than employment: Belonging and boundary construction among immigrants in rural Finland

“…Rural communities influence immigrants' lives in various ways. They provide a positive environment, acknowledging immigrants as individuals and fostering connections through shared values (Stenbacka 2012;Sireni 2022). Conversely, social order in small rural settings can be negative, leading to social control, perceiving immigrants as "other", and challenges in assimilating into tightly knit social networks (Haugen & Villa 2006;Stenbacka 2012;Hayfield & Schug 2019;Välimaa 2021).…”