Miten saada ihmiset noudattamaan epidemian leviämisen estämiseen liittyviä suosituksia? Käyttäytymistieteiden anti

Abstract

Koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen vaatii ihmisiä omaksumaan monia totutusta poikkeavia tapoja, kuten fyysisen etäisyyden pitämistä ja tiheää käsienpesua. Viranomaisten antamien suositusten ja ohjeiden noudattamista on mahdotonta kaikilta osin valvoa ja osa varotoimenpiteistä saattaa jatkua hyvinkin pitkään, joten ohjeiden toimivuus on huomattavassa määrin kiinni ihmisten vapaaehtoisesta pyrkimyksestä noudattaa niitä. Psykologiassa ja sosiaalipsykologiassa on pitkä tutkimustraditio asenteisiin, motivaatioon ja käyttäytymiseen vaikuttamisen mekanismeista ja menetelmistä. Tämän artikkelin tavoitteena on 1) esitellä epidemian leviämistä ehkäisevien käyttäytymismuutosten analyysin sekä systemaattisen interventiosuunnittelun malli , sekä 2) linjata käyttäytymistieteellisiin teorioihin ja tutkimusnäyttöön perustuvia konkreettisia toimintaohjeita politiikkatoimenpiteitä suunnitteleville viranomaisille. Artikkeli perustuu keskeisiä sosiaalipsykologisia teorioita kuten itsemääräämisteoriaa, sosiaaliseen identiteetin teoriaa sekä tottumusteoriaa hyödyntäneisiin tutkimuksiin sekä tuoreisiin tieteellisiin artikkeleihin käyttäytymistiedon hyödyntämisestä nimenomaan sars-cov2-viruksen leviämisen ehkäisyssä. Käyttäytymistiedettä voidaan hyödyntää esimerkiksi suunniteltaessa havainnollistavaa ja motivoitumista tukevaa kansalaisviestintää tai uusien tottumusten luomista tukevia interventioita sekä räätälöitäessä sopivia toimenpiteitä eri väestöryhmille. Parhaimmillaan toimenpiteet aktivoivat ihmisten sosiaalista identiteettiä ja tukevat heidän omaehtoista motivaatiotaan synnyttäen vahvan omakohtaisen sitoutumisen vaadittuun käyttäytymiseen.

Effects of temporal characteristics and weather conditions on speeding sanction rates in automatic traffic enforcement

“…Different means should be sought to try to influence speeding behaviour. To tackle speeding, there is a need for multiple intervention tools (Hankonen, 2019; Hoekstra and Wegman, 2011), of which speed enforcement is only one tool. Driver beliefs and attitudes may be the most suitable focus when designing future traffic safety interventions as they are among the strongest predictors of risky driving (Fernandes et al ., 2010; see also Ward et al ., 2019).…”